Toimeentulotukityöryhmä linjasi, mitä toimeentulotuelle tulisi tehdä.
Työryhmä tavoittelee toimeentulotuen viimesijaisuuden ja väliaikaisuuden vahvistamista sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Tarkoitus on saada useampi työtön työhön tai työllistämistä edistävien palveluiden piiriin.
Tähän alle on koottuna keskeiset ehdotukset.
Ensisijaisten etuuksien hakematta jättäminen perusteeksi alentaa perusosaa
Ensin pitäisi hakea ensisijaiset etuudet, kuten työttömyysturva, työkyvyttömyysetuudet, opintotuki. Ilman sitä toimeentulotukea voisi alentaa. Ensisijaisten etuuksien hakeutumisen tarkoituksena on vähentää köyhyyttä.
Kokoaikatyön hakeminen
Velvoite ilmoittautua työvoimaviranomaiseen voisi jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se se olisi jatkossa velvoittavaa. Esimerkkihenkilöitä: osa-aikatyöntekijä, joka työskentelee vähemmän kuin 30 tuntia viikossa, yrittäjä, joka ei saa välttämätöntä toimeentuloaan yritystoiminnasta sekä henkilö, joka hoitaa kotona lasta, mutta ei saa siihen kotihoidon tukea.
Toimeentulotuen perusosan alentaminen
Aina toimeenpantava seuraamus, jos henkilö on toiminut moitittavalla tavalla. Perusosan alennus olisi ensimmäiseltä kuukaudelta 20 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia niin kauan kuin alentamisen edellytykset edelleen täyttyvät.
Perusosaa voi alentaa myös 50 prosenttia, jos henkilö ei hae kehotuksesta huolimatta ensisijaisia etuuksia.
Kuntien rooli
Kuntien rahoitusosuutta 18-25 -vuotiaiden nuorten perustoimeentulotukimenoista on mahdollista laajentaa 50 prosentista 100 prosenttiin. Tähän Kuntaliitto jätti työryhmässä eriävän mielipiteen.
Välttämättömien terveydenhuoltomenojen huomioinen
Kokeellisia hoitoja ei olisi jatkossa tarkoituksenmukaista korvata toimeentulotuesta eli vain välttämättömät terveydenhuoltomenot korvattaisiin. Muutos koskisi myös lääkemenoja.
Suojaosasta luopuminen
Toimeentulotuen ansiotuloihin liittyvästä suojaosasta 150 euroa kuukaudessa voitaisiin luopua. Työryhmän mukaan suojaosa ei ole kannustanut työllisyyteen. Vähäisiksi katsottavat ansiotulot ja avustukset on mahdollista muuttaa kokonaan huomioitavaksi tuloksi, pois lukien alle 18-vuotiaiden kesäansiot. Perusosan tasoa voidaan myös harkita leikattavaksi.
Käsittelyaikojen pidentäminen
Käsittelyaikaa voisi pidentää seitsemästä kymmeneen arkipäivään, ja tämän tarkoituksena on helpottaa kiirettä.
Palvelutarpeet
Ohjauksia palvelutarpeen arviointiin hyvinvointialueelle ei enää tehtäisi automaattisesti perusosan alentamisen yhteydessä. Vastuu asiakkaan tilanteen arvioinnista perusosan alentamisen yhteydessä olisi jatkossa kokonaan Kelassa ja harkinnassa saattaisi tulla entistä useammin tietoon myös palvelutarpeita, joita Kela ei aiemmassa asioinnissa ole havainnut.
Huoli-ilmoitukset
Mikäli Kansaneläkelaitos katsoo tarpeelliseksi tehdä asiakkaan tilanteesta sosiaalihuoltolain mukaisen huoli-ilmoituksen, se voi tehdä sen joko yhteistyössä asiakkaan kanssa tai vaikeimmissa tapauksissa myös ilman asiakkaan suostumusta. Ilmoitus on velvollisuus käsitellä tarvittaessa esimerkiksi kotikäynnillä asiakkaan luokse.
Tavoitteena 70 miljoonan euron säästöt
Uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti 70 miljoonan euron säästöt puolittamalla toimeentulotukea tarvitsevien määrä. Tavoitetta pidetään hankalana ja työryhmän johdosta ei osata toistaiseksi sanoa, puolittavatko ehdotukset toimeentulotuen saajien määrän.
Ehdotukset sekä vähentävät toimeentulotukimenoja että lisäävät työmarkkinatuen menoja.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Toimeentulotuen muutos on osa sosiaaliturvauudistusta. Uudistukseen kuuluu lisäksi yleistuen valmistelu ja yleisen asumistuen uudistaminen.
Esitys valmistellaan alkuvuodesta 2025. Hallitus tekee linjauksensa muistion pohjalta. Laki astuu voimaan aikaisintaan ensi vuoden aikana.