Työministeri Jari Lindström (sin.) selvityttää kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käytön työsopimuksissa.
Erityisesti Akavan mielestä asia on iso ja kasvava ongelma.
Koulutettujen työntekijöiden työsopimuksissa kilpailurajoitukset lisääntyvät nopeasti.
Työntekijät kokevat, että kilpailukiellot ovat usein turhia ja jäykistävät jo ennestään jäykkiä työmarkkinoita. Yhä enemmän rajoituksia on tullut myös vähemmän koulutettujen työsopimuksiin.
Akavalaiset työntekijät kokevat, että heille ei riittävästi kompensoida kilpailurajoitusaikaa, ja että rajoitukset heikentävät työntekijän halua vaihtaa työpaikkaa
– Tällä hetkellä joka toisessa uudessa ekonomin työsopimuksessa on kilpailukieltosopimusehto. 2000-luvulla kilpailukieltosopimusten määrä on kolminkertaistunut ja aivan viime vuosina lisääntyvässä määrin, rajaa ongelmaa Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel.
Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski sanoo, että yrityksissä työskentelevillä korkeakoulutetuilla akkavalaisilla on noin joka toisessa uudessa työsopimuksessa kilpailukieltoehto.
– Tämä ilmiö on lisääntynyt sillä tavalla, että vuodesta 2000 lähtien työnantajien halukkuus tarjota työntekijöiden työsopimuksiin kilpailukieltoehto on kolminkertaistunut, jatkaa Vesa Vuorenkoski.
Usein uusissa työsopimuksissa on kilpailukielto, ja sen lisäksi myös työnantajan liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto.
– Tämä päällekkäinen käyttö kysymyksiä työntekijöille, että onko nämä kilpailukieltoehdot perusteltuja, kun kerran on myös se salassapitosopimus jo solmittuna, jatkaa Vuorenkoski.
Suomen Ekonomien Riku Salokannel sanoo, että tyypillisesti kilpailukieltosopimus on voimassa kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, ja yleensä siihen liittyy sopimussakko, joka yleensä vastaa sitä kilpailukiellon kestoa.
– Erityisen väärin on se, että kilpailukieltoja käytetään työsopimuslain tarkoituksen vastaisesti, ilman erityisiä perusteita ja lisäksi se estää mitä suuremmassa määrin työvoiman vapaata liikkuvuutta, painottaa Salokannel.
Jokunen kilpailukielto-sopimus on myös riitautettu ja niitä käsitellään oikeudessa.
Työministeri Jari Lindström asetti tänään kokeneen työmarkkinatoimijan, Jukka Ahtelan selvittämään ongelman laajuutta ja sitä, mitä asialle pitäisi tehdä.
– On tullut paljon viestiä kentältä. On epäselvyyttä siitä, kuinka suuri ongelma tämä on, onko yksittäistapauksia vai onko tämä jotain isompaa. Halutaan selvyyttä asiaan ja päätettiin että tehdään perusteellinen selvitys, sanoo työministeri.
Jukka Ahtelan selvityksen pitäisi valmistua ensi toukokuussa.