Hallituksen kaavailemat lakimuutokset pyrkivät heikentämään ay-liikkeiden valtaa – "Monissa paikoissa työntekijä on pakollinen paha"

1:33img
JHL:n sopimusasiantuntija Jussi Päiviö ruotii tuoretta hallitusohjelmaa.
Julkaistu 16.06.2023 20:36
Toimittajan kuva

Anna Tenhu

anna.tenhu@mtv.fi

Tuleva hallitus haluaa muuttaa työlainsäädäntöä siten, että työsopimuksen irtisanomisperusteeksi riittäisi jatkossa asiallinen syy.

Jatkossa myös ensimmäinen sairauspoissaolopäivä olisi työntekijälle palkaton. Lisäksi on kaavailtu muuttaa työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. 

JHL:n sopimusasiantuntija Jussi Päiviö näkee edellä mainitut asiat pyrkimykseksi murtaa ammattiyhdistyliikkeiden asemaa.

–  Kaikilla päätöksillä, joita tehdään työaikalainsäädäntöön vuosilomalakia vastaan yksipuolisesti, niiden tarkoitus on murtaa ay-liikkeen asemaa.

Lue myös: Yrittäjäjärjestöltä kovaa tekstiä: ”Ay-liikkeen vahva asema perustuu jopa työntekijöiden tietoiseen sumutukseen”

Päiviön mukaan muutokset tuskin johtavat mihinkään positiiviseen, sillä ratkaisut esimerkiksi sairauspoissaoloihin olisi löydettävissä paremmin kolmikannassa.

– Lyhyellä tähtäimellä pienyrittäjä hyötyvät tästä, mutta pidemmällä tähtäimellä tästä ei hyödy kukaan.

Lue myös: Mikä on hallituksen mainitsema "asiallinen syy", jolla työsopimus voidaan päättää? Emeritusprofessori: "Todella epämääräistä"

Päiviö myös ihmettelee, että mitä tarkoittaa asiallinen syy irtisanomisperusteissa.

– Tälläkin hetkellä asiallinen syy riittää siihen, että mitä tällä nyt tarkalleen ottaen tarkoitetaan, ei ole ehditty vielä analysoimaan.

– Kummaksun myös vähän, miksi työnantajien mieliksi halutaan antaa mahdollisuus ketjuttaa määräaikaisia työsopimuksia, koska tälläkin hetkellä näitä ketjutetaan. 

Lue myös: SAK on huolissaan hallitusneuvotteluissa esillä olleista leikkausaikeista: ”Elinkeinoelämän hallitus, mitä suurimmassa määrin”

Jussi Päiviön mielestä kysymys on ennen kaikkea luottamuksesta, joka tulisi vallita työntekijän ja työnantajan välillä. Karenssipäivä on viesti siitä, että työntekijään ei luoteta. Päiviö luottaa siihen, että suomalainen työntekijä on vastuullinen.

– Mutta alussa voi tulla pelailua, jos yksi päivä on pois, mennään helposti lääkärille hakemaan pidempi sairausloma.

Jussi Päiviön mukaan päätös heijastaa sitä, että työnantaja ei luota työntekijöihin.

– Valitettavasti näyttää siltä, että monissa paikoissa työntekijä on pakollinen paha.

Tuoreimmat aiheesta

Hallitusneuvottelut