Ukraina ja Venäjä käyvät nyt kilpajuoksua, mutta kumpi iskee ensin – "Siinä on hirveä riski"

Ukrainan puolelta on uumoiltu, että Venäjä käynnistäisi uuden suurhyökkäyksen alkuvuodesta. Aikataulut ovat vaihdelleet tammikuun lopusta huhtikuuhun.

Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö sanoo, että puheet tammikuun lopun suurhyökkäyksestä on todennäköisesti Ukrainan viestintäkikka.

– Ymmärtääkseni konsensus on, että Venäjällä ei ole tällä hetkellä kykyä suuriin hyökkääviin operaatioihin eikä varsinkaan minkäänlaiseen suurhyökkäykseen, Käihkö sanoo MTV Uutiset Liven haastattelussa.

– Tässä on kaksi vaihtoehtoa: Ukraina tietää jotain, mitä me emme tiedä, tai Ukraina yrittää viestiä, että nyt on uhka päällä ja tarvitsemme lisää tukea.

Käihkö muistuttaa, että toistaiseksi ei ole mitään tietoa uusista, suurista joukkokeskittymistä. Venäjän ei myöskään tiedetä siirtäneen huomattavasti joukkoja Valko-Venäjälle.

– Ukrainalaisethan sanoo, että sieltä (Valko-Venäjältä) tulisi mahdollisesti hyökkäys. Todennäköisesti tämä on ukrainalaisten viestintää, Käihkö sanoo.

Lue lisää: Suomen suurlähettiläs kuvailee Zelenskyin astumista Yhdysvaltain kongressiin historialliseksi: "Tunnelma tiivistyi voimakkaasti"

Hyökkäys keväällä mahdollinen

Myöhemmin keväällä jonkinlainen hyökkäys voi olla kuitenkin mahdollinen.

– Totta kai liikekannallepanosta saadut sotilaat jonnekin menee. Minne ne menevät, emme tiedä, ja milloin ne menevät, on ajateltu, että maalis-huhtikuussa aikaisintaan, sanoo Käihkö.

Sotilasmäärällä ei kuitenkaan voida järkevästi käynnistää samanlaista hyökkäystä kuin viime vuoden helmikuussa. Näin ollen Venäjän tulisi keskittää joukkoja johonkin, jotta se voisi edetä nykyisistä rintamalinjoista.

Käihkö muistuttaa, että joukot ovat kuitenkin merkittävä lisä jo Ukrainassa olevien joukkojen päälle.

– Tämä on äärimmäisen merkittävä lisäys. Eihän Venäjä enää yritä samalla tavalla sotia kuin 24. helmikuuta, jolloin oli aivan epärealistiset ajatukset poliittisesta tilanteesta, että voidaan vaan marssia sinne ja ottaa Kiova. Venäläisetkin ovat oppineet sodasta.

– Viime päivinä venäläiset ovat viestineet, että ykkösprioriteetti on Donbasin alueiden, eli Donetskin ja Luhanskin alueiden haltuunotto. Jos sinne lyödään 150 000 sotilasta, niin kyllä heillä on jonkinlaista sotilaallista merkitystä.

Lue myös: Kremlin tiedottaja: Yhdysvallat taistelee epäsuoraa sotaa Venäjää vastaan

Joukkojen laadusta epävarmuutta

Käihkön mukaan Donbasin valtaaminen voisi olla Venäjälle jopa ulospääsy sodasta. Ne valtaamalla, Venäjä voisi Käihkön mukaan olla valmis neuvottelemaan.

– Tai ainakin saada rintamalinja siihen kuntoon, että ukrainalaiset eivät pääse etenemään, hän lisää.

Mobilisoitujen sotilaiden laatuun liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta. Ukrainaan jo lähetettyjen reserviläisten varusteiden ja koulutuksen tiedetään olevan huono.

– Onko ne, jotka keväällä mahdollisesti tulee, paremmin koulutettuja ja varusteltuja joukkoja, sitä emme tiedä.

Käihkö sanoo, että myös Ukraina kerää joukkojaan. Heidänkään koulutustasosta tai varustuksesta ei tiedetä.

– Voidaan olettaa, että motivaatio on huomattavasti kovempi Ukrainan puolella. Sillä on tietysti paljon merkitystä.

Lue lisää: ISW varoittaa: Tämä Putinin suunnitelma täytyy estää – ”Kriittisen tärkeää”

"Nyt olisi aikaikkuna"

Onko Ukrainalla nyt siis kiire, kun Venäjä uhkaa saada riveihinsä merkittävän määrän joukkoja.

– Voidaan ajatella, että nyt olisi aikaikkuna saada aikaan asioita ennen kuin sotilaita tulee enemmän. Mutta pitää muistaa, että näitä liikekannallepanosta saatuja sotilaita on jo tullut, ja he ovat jo nyt pystyneet vahvistamaan rintamalinjojaan ja Venäjä on rakentanut puolustuslinjoja, joilla pyritään ehkäisemään Harkovan kaltainen läpimurto.

Harkovassa Ukraina saavutti läpimurron ja valtasi merkittävästi alueita hetkessä.

– Tällaisia läpimurtoja ei välttämättä ole yhtä helposti tulossa tulevaisuudessa, Käihkö toteaa.

Nyt osapuolet käyvätkin ikään kuin kilpajuoksua aloitteesta, joka on ollut Ukrainalla.

– Kumpi pääsee ensin fiksuun hyökkäykseen ja sitä kautta pystyy pitämään aloitteen käsissään. Siinä on hirveä riski, että jos käydään liian aikaisiin hyökkäykseen, vihollinen torjuu ja käy itse vastahyökkäykseen, jolloin he ottavat aloitteen käsiinsä.

Kun läpimurtoja ei synny ja tilanne näytää epävarmalta molempien osapuolten kannalta, rauha ei ole lähellä ja sota uhkaa pitkittyä.  

Lue lisää: Putin puhui sotajohdolleen: Venäjä ottaa lähiaikoina käyttöön Satan II -superohjuksen, tehtävä Ukrainassa "viimeistellään"