Ilmeisin hyökkäyssuunta on etelässä, mutta Venäjä on valmistautunut siellä puolustautumaan. Ukrainan asevoimien iskukykykin on arvoitus.
Ukrainan sodassa pitkään staattisena pysynyt rintamatilanne saattaa muuttua lähikuukausina, kun Ukraina aloittaa pitkään valmistellun vastahyökkäyksensä.
Huomio sodassa on ollut viime kuukaudet pääasiassa "Bahmutin lihamyllyssä", jossa Venäjä ja Ukraina ovat heittäneet valtavat määrät joukkoja taisteluun varsin vähämerkityksisestä kaupungista Donetskin alueella.
Venäjä on vähä vähältä ottanut Bahmutia haltuunsa, mutta molemmat osapuolet ovat kärsineet raskaita tappioita.
Loukkaantunutta ukrainalaissotilasta hoidettiin maaliskuussa lähellä Bahmutia.
Sotatieteiden dosentti, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö arvioi Ukrainan lähtevän hyökkäykseen tässä tai ensi kuussa, kun kevät etenee ja sääolosuhteet muuttuvat suotuisammiksi.
On kuitenkin arvoitus, kuinka merkittäviin saavutuksiin ja rintamalinjan muutoksiin Ukrainalla on mahdollisuuksia.
– Pahin skenaario on se, että Ukraina aloittaa hyökkäyksen, tulee hirveät tappiot ja rintamalinja ei hirveästi etene. Mitä sitten sen jälkeen, Käihkö pohtii STT:lle.
– Jos tilanne on se, että Ukrainalla löytyy paukkuja yhteen mutta ei hyökkäyksen jatkamiseen, uhkaa sotatilanne taas jähmettyä. Se ei ole Ukrainalle positiivinen asia.
1:00
Ukrainan julkaisema video näyttää tuhojen laajuuden Bahmutissa
Käihkön mukaan sekä Ukrainan kansa että Ukrainan läntiset tukijat odottavat, että maa pystyisi valtaamaan takaisin Venäjän miehittämiä alueita, mikä luo vastahyökkäykselle paineita.
– Kyllähän ne paineet Ukrainalla ovat hirveän kovat.
Venäjälle eteneminen vaikeaa
Ukraina puhui talven aikana paljon Venäjän tulevasta uudesta suurhyökkäyksestä. Venäjä on parin viime kuukauden aikana hyökkäillyt pitkin rintamaa, mutta eteneminen on ollut vähäistä. Vaikka se saisi Bahmutin kokonaan haltuunsa, sodan kokonaiskuva ei juuri muuttuisi.
Käihkön mukaan analyytikot ovat kahta mieltä siitä, onko nyt nähty ollut se odotettu suurhyökkäys, eli eikö Venäjällä vain ole paukkuja enempään, vai onko sellainen vasta tulossa.
Yliopistonlehtori, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta Helsingissä 6. toukokuuta 2022
– Jos tämä on se (suurhyökkäys), niin kyllä sana "suur" pitää laittaa lainausmerkkeihin, eihän se nyt hirveän suurelta ole vaikuttanut.
Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että Venäjän rahkeet eivät riitä tällä hetkellä merkittäviin etenemisiin. Venäjä käyttää ammuksia vähemmän kuin aikaisemmin, mikä viittaa ammuspulaan. Myös lisäjoukkojen saaminen on haastavaa ilman uusia merkittäviä liikekannallepanoja.
Venäjä ehtinyt linnoittaa puolustuslinjoja
Käihkö sanoo, että merkittävän läpimurron saavuttaminen voi olla Ukrainan joukoille haastavaa. Viime syksynä Ukraina valtasi varsin lyhyessä ajassa takaisin laajoja alueita Harkovan ja Hersonin alueilla, mutta sittemmin rintamatilanne on vakiintunut.
– Nyt tilanne on siinä mielessä vaikeampi, että Venäjällä on ollut aikaa linnoittaa ja valmistautua puolustukseen, Käihkö sanoo.
– Iso kysymys on se, pystyykö Ukraina nopeisiin läpimurtoihin. Oikeastaan me emme ole tähän mennessä nähneet sitä tässä sodassa sellaisissa tilanteissa, missä venäläiset aktiivisesti puolustavat.
2:55
Erityistutkija käy läpi neljä skenaariota, joiden mukaan Ukrainan sota voi nyt edetä
Käihkön mielestä kannattaa varautua myös ikäviin skenaarioihin, joissa Ukrainan hyökkäys ei johda nopeasti rauhaan. Sodan pitkittyminen tuskin olisi Ukrainan etu.
– Kyllä varautuisin siihen, että vuoden päästä tilanne on aika sama kuin nyt, paitsi että siinä on hirveä määrä kuolleita välissä, ja merkittävä osa Ukrainan tälle keväälle ja kesälle saamasta materiaalista on tuhoutunut. Tietysti Venäjän puolellakin on tappioita. Keskeinen avoin kysymys on, miten Ukrainaa tukevat maat ovat varautuneet uusiin ja merkittäviin tukitoimiin.
Leopardit eivät käänteentekeviä
Ukraina on myös kuluttanut paljon joukkoja ja materiaalia taistelussa Bahmutista, mikä on ollut Käihkön mukaan selkeästi poliittinen päätös, jota presidentti Volodymyr Zelenskyikin on puolustellut.
Ukraina ei ole halunnut antaa Venäjälle mahdollisuutta saavuttaa poliittista voittoa.
Asiantuntijat ovat edelleen erimielisiä siitä, onko Bahmutin puolustuksen priorisointi ollut Ukrainan johdolta virhe vai ei. Käihkön mukaan on luultavaa, että Ukraina on käyttänyt Bahmutissa aluepuolustuksen joukkoja ostaakseen aikaa kouluttaakseen laadukkaampia joukkoja, joita sitten voidaan käyttää hyökkäyksessä.
– Kyllähän hyökkäyssodankäynti vaatii paljon enemmän koulutusta kuin staattinen puolustus Bahmutissa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kulki sotilaidensa kanssa juoksuhaudassa lähellä Sumyn kaupunkia maaliskuussa.
Ukrainan armeijan tila on Käihkön mukaan "Ukrainan suurin salaisuus". Maa on menettänyt sodan aikana kansainvälisten arvioiden mukaan 100 000–120 000 sotilasta kaatuneina tai haavoittuneina, mikä väistämättä vaikuttaa iskukykyyn. Tulevan hyökkäyksen saavutukset kertovat paljon asevoimien tilasta.
– Onhan se selvää, että monet jotka siellä sotivat, eivät ole niitä, jotka siellä alun perin olivat. Heidät on mobilisoitu tai ovat sitten tarjoutuneet vapaaehtoisiksi tässä sodan aikana, Käihkö huomauttaa.
Toisaalta Ukraina on saanut myös koulutustukea ja uutta aseistusta länsimailta, mikä parantaa asevoimien iskukykyä. Talvella paljon puhuttaneet Leopard-taistelupanssarivaunut ovat Käihkön mukaan Ukrainalle tärkeitä työkaluja pakkiin, mutta eivät mitenkään käänteentekeviä.
Ammusten riittävyys on Ukrainalle keskeinen huolenaihe. Maa on tässä täysin riippuvainen läntisistä tukijoistaan, eikä etenkään Euroopassa ammustuotannon kasvattamiseksi ole tehty riittävästi.
Etelä on loogisin suunta
Jos ja kun Ukraina lähtee hyökkäykseen, missä se todennäköisimmin tapahtuu?
Käihkön mukaan ilmeisin suunta on etelä. Ensinnäkin siellä on sodittu vähemmän kuin Itä-Ukrainassa, joka on paljolti raunioina, joten siellä on tärkeää teollisuutta ja myös meriyhteys.
Zaporizhzhjan alueella sijaitsevan Melitopolin valtaaminen ja siitä eteneminen kohti Mustaamerta olisi Ukrainalle tärkeää siinäkin mielessä, että Venäjän huoltoyhteydet Krimille kulkevat sitä kautta.
Ukraina pääsisi myös iskuetäisyydelle Kertshinsalmen sillasta ja voisi sen tuhoamalla tehdä Krimin huoltamisesta Venäjälle hyvin vaikeaa.
Venäjän sotilaita Melitopolissa viime vuoden heinäkuussa.
– Varmasti keskustellaan, onko hyökkäys Krimille kuinka realistinen ja onko se Ukrainan intresseissä, mutta pelkästään Krimin uhkaaminen voi olla tavoite itsessään. Kun jollain aikavälillä päästään neuvottelupöytään, voi pelkkä uhka muuttaa neuvotteluasemaa Ukrainalle edullisemmaksi.
Etelään hyökkäämisessä on kuitenkin se haaste, että koska se on loogisin suunta, Venäjä osaa odottaa sitä.
Venäjä on tehnyt merkittävästi linnoitustöitä pitkin eteläistä rintamaa, joten helppoa alueiden takaisin valtaaminen ei ole. Tietyillä alueilla Itä-Ukrainassa voisi ehkä edetä helpommin, mutta niiden strateginen merkitys on vähäisempi.
– Varmaan Ukraina tällä hetkellä yrittää etsiä niitä paikkoja, missä hyökkäykselle on parhaat edellytykset.