Ukraina kehittää suunnitelmaa Putinin ja hänen korkeimpien alaisten syyttämiseksi – "Varmistaa, että nämä ihmiset leimataan rikollisiksi"

Kansainvälisen tuomioistuimen suunnittelua johtaa Andri Smyrnov, Ukrainan presidentin hallinnon päällikkö.

Syyte koskisi hyökkäysrikoksia. Ne ovat osa niin kutsuttua kansainvälisen oikeuden Rooman perussääntöä, joka hyväksyttiin vuonna 2010.

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on käsitellyt maailman vakavimpia rikoksia viimeisen 20 vuoden ajan. Se tutkii jo nyt sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ​​ja kansanmurhaa Ukrainassa. ICC ei kuitenkaan voi tutkia väitteitä Ukrainan sodan hyökkäysrikoksista, koska Venäjä tai Ukraina eivät ole ratifioineet Rooman perussääntöä.

Lue myös: Sadat venäläiset sotilaat ovat karanneet tai kieltäytyneet lähtemästä rintamalle – viranomaisten kynsiin joutuneita puolustava asianajaja sai hetkessä yli tuhat yhteydenottoa

Ukrainan ajama tuomioistuin on siksi Smyrnovin mukaan "ainoa tapa varmistaa, että sodan aloittaneet rikolliset saatetaan nopeasti syytteeseen".

–  Maailman muisti on lyhyt. Siksi haluan tämän tuomioistuimen aloittavan työnsä ensi vuonna, hän lisää.

Ukraina on tietoinen siitä, että mahdollisuuksia syytettyjen saamiseksi paikalle oikeudenkäyntiin ei juuri ole.

–  Oikeudenkäynti kuitenkin varmistaa, että nämä ihmiset leimataan rikollisiksi ja että he eivät saa matkustaa sivistyneessä maailmassa, Smyrnov sanoo.

Noin 600 epäiltyä tunnistettu

Ukrainan syyttäjät ovat tähän mennessä tunnistaneet noin 600 hyökkäysrikoksista epäiltyä. Ryhmässä on korkea-arvoisia sotilaskomentajia, poliitikkoja ja poliittisia kommentaattoreita.

Tuomioistuimesta on laadittu kansainvälinen sopimus, joka on nyt valmis hallituksille allekirjoitettavaksi. Allekirjoittaneet maat tunnustavat tuomioistuimen tuomiovallan, mikä tarkoittaa, että tuomitut voidaan pidättää kyseisen maan alueella.

Smyrnovin mukaan useat maat ovat valmiita allekirjoittamaan asiakirjan ennen vuoden loppua.

Lue myös: CNN julkaisi videon sotarikosepäilystä Kiovasta: Venäläissotilaat ampuvat siviilejä selkään ja ryöstävät autokaupan

Puola ja Baltian maat ovat kannattaneet vahvasti uutta tuomioistuinta, kun taas Ranska ja Saksa ovat ainakin toistaiseksi olleet varautuneempia.

–  Jotkut maat yrittävät pitää pienen ikkunan auki päästäkseen neuvottelemaan Putinin kanssa, Smyrnov sanoo.

Silti myös Länsi-Eurooppa on hiljalleen alkanut lämmetä ajatukselle: esimerkiksi EU-parlamentti vaati toukokuussa erityistä kansainvälistä tuomioistuinta hyökkäysrikoksia tutkimaan.

Lue myös: Ohjusiskussa rautatieasemaan kuollut jo yli 20 – MTV seuraa sotaa