MTV Ukrainassa: Nobel-palkitulla järjestöllä todisteita 50 000 sotarikoksesta – "Minkälainen helvetti meitä odottaakaan"

Ukrainalaisen Center for Civil Liberties -kansalaisoikeusjärjestön johtaja Oleksandra Matviychuk on tyytymätön. Matvijtshuk haluaa Ukrainan johdon tavoin länsimailta enemmän tehokkaampia aseita aiempaa nopeammin.

Järjestön johtajan päämääränä on rauha, joka tulee sillä, että Ukraina voittaa Venäjän nopeasti – ei vain sinnittelemällä henkihieverissä kestosodassa.

– Kun täysimittainen hyökkäys alkoi, lupasi sivistynyt maailma auttaa Ukrainaa olemaan epäonnistumatta. Ukraina sai ensimmäiset asepaketit ja Venäjää vastaan asetettiin pakotteita, Matviychuk muistelee sodan alkuaikaa.

– Nyt on kuitenkin aika muuttaa tämä ajattelutapa. Ukrainaa on autettava voittamaan nopeasti.

Lue myös: Rauhannobelisti MTV:lle: Ukraina tarvitsee tehokkaampia aseita nopeammin ja enemmän

Center for Civil Liberties -järjestön johtajan mukaan sillä, että Ukrainaa autetaan olemaan romahtamatta, ja sillä, että Ukrainaa autetaan voittamaan nopeasti, on käytännössä selvä ero.

– Se tarkoittaa uusia asetyyppejä, nopeampaa päätöksentekoa ja raskaampia pakotteita. Ongelma on, että meillä ei ole aikaa, Oleksandra Matviychuk toteaa.

Matviychuk sanoo ajan kulumisen aiheuttaneen ukrainalaisille kuolemaa taistelukentillä ja miehitetyillä alueilla.

– Miehitys merkitsee ihmisten katoamisia, kiduttamisia, raiskauksia, sieppauksia, vankileirejä, pakkoa muuttaa henkilöllisyyttä, pakkomobilisaatioita ja joukkohautoja. Se on miehitystä, hän kiteyttää.

"Venäjä käyttää samaa sotarikollisten oppikirjaa kaikilla miehittämillään alueilla"

Oleksandra Matviychuk tunnetaan ihmisoikeusasianajajana.

– En ole sota-asiantuntija, siksi en voi kommentoida suunniteltuja tai toteutettuja sotilasoperaatioita. Ihmisoikeuksien puolustajana kuitenkin tiedän, että sodan kaikkien osapuolien pitää noudattaa kansainvälistä humanitaarista lakia, Matviychuk sanoo.

– Se ei estä Ukrainaa puolustamasta itseään taistelemalla Venäjän maaperällä. Laki kuitenkin velvoittaa Ukrainaa toteuttamaan sotilasoperaatiot siten, että mahdollisia siviiliuhreja tulee mahdollisimman vähän.

Matviychukin johtamalle Center for Civil Liberties -organisaatiolle ja sen yhteistyötahoille on tähän mennessä kertynyt todistusaineistoa noin 48 000 sotarikoksesta Venäjän helmikuussa 2022 alkaneen hyökkäyksen alun jälkeen. Matviychuk sanoo olevansa valitettavan varma siitä, että sotarikosten määrä nousee rajusti tutkimusten edetessä.

– Venäjä käyttää samaa sotarikollisten oppikirjaa kaikilla miehittämillään alueilla. Me jatkamme yhä tutkimuksia vapautetuilla Kiovan, Harkovan ja Hersonin alueilla. Dokumentoimme yhä uhrien ja silminnäkijöiden todistajanlausuntoja, hän kertoo.

Lue lisää: Venäjä: Drone ammuttu alas Belgorodin alueella – tältä tapahtumapaikalla näyttää

Järjestö yrittää kirjata ylös pienetkin seikat, jotka liittyvät venäläisten ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin.

– Venäläiset olivat Kiovan alueella vain joitakin viikkoja, ja me tutkimme yhä siellä tapahtuneita rikoksia, Matviychuk sanoo.

– Kysynkin itseltäni, että minkälainen helvetti meitä odottaakaan alueilla, joita he ovat miehittäneet jo yhdeksän vuotta.

"Oikeuden on pystyttävä olemaan riippumaton Putinin hallinnon voimasta"

Oleksandra Matviychuk on yrittänyt vuosia hakea kansainvälistä ymmärrystä ja konkreettisia ratkaisuja Ukrainan ahdinkoon. Matviychuk sanoo, että vasta Center for Civil Liberties -kansalaisoikeusjärjestön saaman Nobelin rauhanpalkinnon jälkeen häntä on alettu kuunnella.

Matviychuk kertoo kokeneensa pettymyksiä ja kohdanneensa vanhakantaista ajattelua maailman johtajilta. Kansainvälisen oikeusjärjestelmän työkalut ovat Venäjän hyökkäyssodan kaltaisessa tilanteessa vähissä.

Yksi hänen järjestönsä päätehtävistä onkin ajaa uutta oikeusistuinta venäläisten sotarikosten käsittelemiseksi ja syyllisten vastuuseen saamiseksi.

– Meidän on hoidettava nämä asiat nyt. Emme voi odottaa miten ja koska tämä sota loppuu. Kun puhun eri maista tulevien poliitikkojen kanssa, huomaan heidän katsovan tilannetta Nürnbergin oikeudenkäyntien mallin kautta.

Lähes 78 vuotta sitten, vuonna 1945, toisen maailmansodan jälkeen Saksassa Nürnbergin kaupungissa järjestettiin kolmetoista sotaoikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynneissä liittoutuneiden eli sodan voittajavaltioiden perustama tuomioistuin tuomitsi kukistuneen natsi-Saksan johtajia heidän toiminnastaan sodan aikana.

Lue lisäksi: Upin uusi johtaja: Länsi voi lähettää väärän ja vaarallisen viestin Venäjälle

Natsisotarikolliset joutuivat tuolloin siis oikeuteen, mutta vasta natsihallinnon kukistuttua.

– Me elämme nyt kuitenkin uudella vuosisadalla ja meidän on päästävä ajattelussa eteenpäin. Oikeuden on pystyttävä olemaan riippumaton Putinin hallinnon voimasta. Siksi hyökkäyssotaa käsittelevä erityistuomioistuin on perustettava nyt. Sen on saatettava Putin ja hänen liittolaisensa vastuuseen teoistaan, Oleksandra Matviychuk sanoo.

– Me tarvitsemme eri maiden poliitikoilta historiallista vastuunkantoa ja poliittista rohkeutta, jotta tribunaali saadaan pystyyn niin nopeasti kuin mahdollista. Kun tuomioistuin on perustettu, vie oikeuskuulemisiin asti pääseminen vain joitakin kuukausia.

"On hyvin tärkeää tuntea, että me emme ole yksin"

Matviychukin mukaan aggressio on päivänselvää. Hän muistuttaa venäläissotilaiden tunkeutuneen itsenäisen valtion alueelle. Kaikkein vaikeinta onkin Matviychukin mukaan saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys oikeusistuimen perustamiseksi.

– Tämä sota ei alkanut helmikuussa 2022, vaan helmikuussa 2014. Silloin Ukraina lähti toteuttamaan nopeaa demokraattista muutoshanketta autoritaarisen hallinnon kaaduttua kansannousussa, Matviychuk muistuttaa.

– Demokratisoitumisen estääkseen Venäjä hyökkäsi tuolloin. Tämä tarkoittaa Ukrainalle montaa samanaikaista hanketta. Ensiksi meidän on säilytettävä itsenäisyytemme ja pidettävä huolta, ettei Venäjä vahingoita kansalaisiamme.

Lue myös: MTV:n toimittaja kipusi Kiovan jättipatsaalle: Neuvostosymbolit katoavat vasaroiden heiluessa

Matviychuk muistuttaa myös, että Ukrainan on samaan aikaan vietävä eteenpäin maan demokratisoitumista, koska maalla ei ole mahdollisuutta lykätä sitä sodanjälkeiseen aikaan.

– On hyvin vaikeaa toteuttaa demokratiauudistuksia rauhan aikana. Äärimmäisen vaikeaa siitä tulee, kun käynnissä on laajamittainen sota. Meillä ei kuitenkaan ole muita vaihtoehtoja, hän toteaa.

– Meidän jatkettava uudistushankkeita senkin vuoksi, että Ukraina on saavuttanut EU-ehdokasmaan aseman.

Lue lisää: Järjestö: Lähes 400 Venäjälle vietyä ukrainalaislasta on palautettu kotimaahansa – Ukrainan mukaan lapsia on viety yhteensä 19 000

Lopuksi Oleksandra Matviychuk lähettää terveisiä suomalaisille.

– Lähetän vielä vilpittömän kiitollisuuteni suomalaisille kaikesta siitä tuesta, jota te olette meille antaneet tänä dramaattisena aikana, Matviychuk sanoo.

– On hyvin tärkeää tuntea, että me emme ole yksin.