Ulkomaalaisia vankeja on Suomessa hieman vähemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, kertovat Euroopan neuvoston tuore vankitilasto sekä Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) luvut.
Ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista on Suomessa noin 16 prosenttia. Norjassa ja Tanskassa osuus on kolmanneksen luokkaa ja Ruotsissa noin 22 prosenttia. Euroopan keskiarvo on jotakuinkin Ruotsin tasoa.
Suomen erikoispiirre on EU-kansalaisten iso edustus. Heitä on Euroopan neuvoston mukaan hieman yli puolet Suomen ulkomaalaisista vangeista, kun Euroopan keskiarvo on runsas kolmannes.
– EU-kansalaisten suuri osuus johtuu virolaisista, joita on ulkomaalaista vangeista eniten, kertoo Risen erikoistutkija Marja-Liisa Muiluvuori.
Vankipäivän hinta riippuu siitä, miten se lasketaan
– Euroopan neuvoston tilaston mukaan yhden vankipäivän hinta Suomessa 2014 oli keskimäärin 170 euroa. Summassa ovat mukana turvallisuuden, terveydenhoidon, palvelujen, hallinnon, tukitoimintojen ja kuntoutuksen kustannukset.
– Tilaston 47 maan keskiarvo oli noin sata euroa, mutta vaihtelu maiden välillä on valtavaa. Ukrainassa vankipäivän hinta oli 2,7 euroa, San Marinossa 685 euroa.
– Ruotsissa vankipäivän hinta oli 356, Norjassa 358 ja Tanskassa 182 euroa.
– Vertailua vaikeuttaa se, että kulut lasketaan hyvin eri tavoilla. Esimerkiksi Georgian luvussa (18,4 e) mukana ei ole turvallisuuskuluja tai Islannin kohdalla (149 e) terveydenhuoltoa. Edes Pohjoismaiden välillä vertailu ei ole suoraviivaista.
– Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankipäivä suljetussa laitoksessa vuonna 2015 maksoi 208 euroa ja avolaitoksessa 147.
Risen uusimman tilaston mukaan ulkomaalaisia vankeja oli Suomessa 480, joista virolaisia 121. Muita isoja kansalaisuusryhmiä olivat venäläiset (37), irakilaiset (35) ja liettualaiset (32). Luvuissa ovat mukana tutkintavangit.
Euroopan neuvoston viime viikolla julkaisemassa tilastossa ovat mukana sen 47 jäsenmaata. Tiedot ovat syyskuulta 2014. Risen tiedot vankien kansallisuuksista ovat viime toukokuulta.
Vertailussa sudenkuoppia
Ulkomaalaisten vankien osuus on Suomessa pysynyt muutaman vuoden noin 15–16 prosentissa ja lukumäärä hieman yli 450:ssä. Pitkällä aikavälillä nousu on kuitenkin ollut merkittävää. Vuonna 2000 ulkomaalaisia vankeja oli vajaat 180, eli noin kuusi prosenttia vangeista.
– Arvelisin, että nousu on seurausta yleisestä kansainvälistymiskehityksestä sekä Schengenin sopimuksen vaikutuksesta. Kasvun mahdollisen taittumisen syitä taas on hirveän hankala arvioida, Muiluvuori kertoo.
Vertailujen teko maiden välillä on vielä vaikeampaa, koska lainsäädännöt ja laskentatavat vaihtelevat erittäin paljon. Euroopan neuvoston tilastoista pomppaa muun muassa esiin luku, jonka mukaan Suomessa vankilapakojen määrä olisi ylivoimaisen suuri. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi.
– Suomessa siinä ovat mukana nekin vangit, jotka jäävät palaamatta poistumisluvalta tai jotka myöhästyvät viisikin minuuttia. Esimerkiksi Tanska ei näitä tilastoi.