Ulkomaantoimittajan katsaus vuoteen 2022: Suomen Nato-optio voi joutua testiin – nähdäänkö Putinilta punaisen linjan ylittävä teko?

Koronaviruksen omikron-variantti on saanut nimensä kreikkalaisista aakkosista. Omikron on järjestyksessä 15. aakkonen, mutta niin paljon variantteja ei ole. Edeltävä, 14. varianttinimi olisi ollut xi. On todennäköistä, ettei varianttia haluttu nimetä Kiinan presidentiksi tulkittavalla nimellä.  Kun jo kolmas koronavuosi on nyt alkamassa, ei ennustajaa tarvita siihen näkymään, että pandemian aaltoliike jatkuu.

Vaaleja, vaaleja

Useissa maailman maissa järjestetään vielä vaaleja, joilla on merkitystä. Tämä demokratiaksi kutsuttu valtiomuoto on tarkkailijoiden mukaan valitettavasti huonossa hapessa. Siinä missä Ranska oikeasti valitsee huhtikuussa presidenttiä, voi vain arvuutella suostuuko Unkari vallanvaihtoon tai Brasilian Trump tappioon.

Ranskassa Emmanuel Macron halunnee jatkokaudelle. Kaksivaiheisessa vaalissa hän on saamassa vastaansa toisella kierroksella yhden kolmesta ehdokkaasta. Äärikoikeistolaisuuteensa etäisyyttä hakenut ja itseään salonkikelpoiseksi jynssännyt Marine Le Pen on taas mukana, mutta räyhäoikeistolainen tv-kasvo Eric Zemmour hajottaa oikeistorivejä. Niinpä tilaa voi olla maltillisoikeistolaiselle Valerie Pecresselle. Ranska on alkushokin jälkeen tottunut Macroniin, mutta haluaako kansa sittenkin yllättää?

Unkarissa Viktor Orban on rakentanut pala palalta autoritaarista hallintoaan, jonka keskiössä on vain hän itse. Unkarilaiset hämmästyttivät Eurooppaa syksyllä, kun koko kirjava oppositio ryhmittyi Peter Marki-Zayn taakse haastaakseen Orbanin. Tuolla Unkarin kaakonkulman kaupungin Hodmezovasarhelyn pormestarilla on täysi työ pitää oppositio kasassa. Orban ja Fidesz-puolue tietysti yrittää kaikin keinoin hajoittaa sitä, kuten joka kerta sitten vuoden 2010. Kyselyissä puntit ovat tasan.

Etelä-Amerikassa Jair Bolsonaro kohtaa vaalit syksyllä. Maanosan Donald Trumpina itsensä näkevä Bolsonaro on ryvettynyt koronan huonossa hoidossa ja yleisessä ylimielisyydessään, ja kyselyissa entinen presidentti, työväenpuolueen Luis Lula da Silva on tekemässä paluuta. 

Demokraattien kiirastuli  

Kokonaan oma lukunsa on Yhdysvallat. Vain neljä vuotta vuorollaan istuva presidentti kohtaa virkakautensa puolivälissä aina välivaalit. Niissä valitaan koko edustajainhuone ja osa senaatista. Joe Bidenin demokraateilla on vain hiuksenhieno enemmistö senaatissa ja puolue  saattaa menettää sen, jos republikaanit saavat kansan liikkeelle. Silloin Biden kahdesta loppuvuodesta tulee entistäkin vaikeampia.

Kuliseissa hääräävällä Donald Trumpilla on tiukka ote republikaaneista. Hän on väläytellyt sekä ottavansa puolueelle takaisin enemmistön kongressissa, että paluuta seuraavissa presidentinvaaleissa. Liki uskonnollisen fanaattisia kannattajia Trumpilla kyllä on, mutta puolueena republikaanit ovat Trumpin panttivankeja.

Joidenkin analyytikkojen mukaan Trump on poliittisena ilmiönä ollut seuraus pahoinvoivan Yhdysvaltojen syvenevästä kahtiajaosta. Toisaalta, kuten Ruth Ben-Ghiat toteaa Mahtimiehet-kirjassaan., demokratiaansa vientituotteena pitäneelle Yhdysvalloille on ollut kolaus havaita, että valeita syytävä narsistinen psykopaatti Trump on yhtä moraaliton, periaatteeton ja vallanhimoinen kuin monet Yhdysvaltojen arvostelemien diktatuurien johtajat, 

God save the Queen

Kun vuosia alkaa olla päälle 90, ja niistä tulee viettäneeksi ammatissaan 70  vuotta, luulisi että alkaa väsyttää. Britannian kuningatar Elisabeth tulee olleeksi valtaistuimellaan helmikuussa juuri tuon 70 vuotta, ja sitä juhlitaan - tosin koronan varjossa. Kun hän totesi 1950-luuvn alussa omistavansa koko elämänsä Britannian palvelukselle, saattoiko hän ajatellakaan, että urasta tulee brittimonarkian pisin.

Kuningattarella on ollut rinnallaan aina uskollinen prinssi Philip, ja hänen kuoltuaan viime huhtikuussa Elisabeth on joutunut totuttelemaan yksinoloon. 96 ikävuotta on tuonut myös kremppoja, jotka Elisbath on tähän asti selättänyt. Pitkä ikä tuntuu kulkevan suvussa: hänen äitinsä, kuningataräiti Elisabeth eli 101-vuotiaaksi,  naljailijoiden mukaan päivittäisten gin-tonicien tukemana.

Britanniassa kuningashuoneen suosio on aaltoillut eri aikoina, mutta kuningattaren silkka sitkeys on herättänyt ihailua yli puolue- ja luokkarajojen.

Venäjä

Vuoden vaihtuessa suuri joukko venäläissotilaita on viettänyt uutta vuotta leirioloissa ja sotakalustonsa vieressä Ukrainan tuntumassa. Presidentti Vladimir Putinin yltyvät uhittelut ja turvatakuuvaatimukset ovat saaneet jäätävän vastaanoton lännessä, ja ennusteet hyökkäyksestä Ukrainaan ovat kasvaneet. Putinin politiikan syyt ja tavoitteet tietää vain Putin itse, mutta ne näyttävät liittyvän arvioon lännen pehmeydestä ja omien voimien kovuudesta.

Suomen kannalta on kriittistä, mitä Venäjä tekee, eikä vain sano. Suomen Nato-optio on presidentti Niinistön helpotukseksi yhä olemassa, kuten syksyllä sotilasliiton johdosta väistyvä Jens Stoltenberg toisti Helsingissä käydessään. Mutta mikä on se punainen linja, jonka jälkeen Suomi toteuttaisi optionsa? Hyökkäys Ukrainaan? Hyökkäys Baltiaan? Suora ja konkreettinen uhittelu Suomelle? Ennuste on, että alkaneena vuotena tarvitaan kylmää päätä vielä enemmän kuin ennen.

Ja lopuksi urheilua

Vuosi alkaa Pekingin talviolympialaisilla helmikuussa ja päättyy jalkapallon MM-kisoihin Qatarissa. Kummatkin kisat ovat kummalliset. Pekingissä kisojen on määrä olla presidentti Xin Kiinan näyteikkuna, mutta kun yleisöä ei ole ja joidenkin maiden diplomaattejakaan ei ole paikalla, kenelle näyteikkuna on suunnattu?

Qatarin jalkapallonkisat ovat oma surullinen lukunsa. Lähes orjatyövoimalla rakennetut kisapaikat helteisessä autiomaavaltiossa ovat saaneet osakseen ansaittua arvostelua, ja kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA huonoa mainetta, mutta läpi kisat aiotaan viedä.

Ja aina voi kysyä, voittaako Suomi jääkiekon maailmanmestaruuden – jälleen?