Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, energiantuotannon murros etenee, koronavirus yhä runtelee eikä luontokato, saati ilmaston lämpeneminenkään suostu häipymään – ainakin tämä kaikki on syytä panna merkille vuonna 2023, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu.
Vuosi 2022 oli monin tavoin annus horribilis, kauhujen vuosi.
Alkanut kalenterivuosi tuskin on annus mirabilis, ihmeiden vuosi, vaikka lukemattomat ihmiset kokevat hyvää, onnen hetkiä ja rakastavat, ja kokevat monenlaista menestystä. Toivotaan parasta muullekin eliökunnalle.
Monissa maissa ja yhteisöissä tapahtuu sosiaalista ja terveydellistä edistystä. Tutkimuslaitoksissa, yliopistossa, yrityksissä ja järjestöissä kehitetään ihmiskuntaa ja elinympäristöä parantavia lääkkeitä ja muita konkreettisia keinoja ja ratkaisuja. Jossain päin maailmaa toivottavasti loppuu konflikti, mieluusti useita.
Hyviä asioita siis on ja toteutuu, väliaikaisesti ja kestävästi. Erityisesti mediassa tämä tuppaa unohtumaan niin katsauksissa menneeseen kuin tulevan kristallipalloilussa. Toisaalta kysyminen ja kriittisyys on vapaan median tehtävä. Putinilaiset houreet, kuten eilisessä uudenvuoden puheessaan, eivät mene täällä läpi.
Tehdään kuitenkin pieni maantieteellinen kierros. Aloitetaan omiin varpaisiin tuijottamisesta.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
5:13
Nato, energiakriisi, Marinin bilekohu, hallitusta riepotelleet riidat – ja mursu: Näistä vuosi 2022 Suomessa muistetaan!
EU-Euroopassa yhtenäisyys pitää
EU:ssa Kroatia liittyi juuri Schengen-alueeseen. Italia nostaa hikikarpaloita otsalle, taloutensa takia.
Yhtenäisyys Venäjää vastaan jatkunee muun muassa siksi, että energiariippuvuus Kremlin totalitarismista yhä vähenee - vaikka unionin ainoa tämänhetkinen Vladimir Putinin kaveri johtajatasolla, Unkarin presidentti Viktor Orbán (sai muuten Putinilta joulutervehdyksen) jatkaa öyhöttämistään.
Kokouksia on jumalattomasti, joissa saadaan ratkaisuja vaikkapa energia-, ilmasto- ja teknologiakysymyksiin. Taatusti niitä jää vielä pöydällekin. Britanniasta riippuu, kuinka Englannin Kanaalin yliset suhteet paranevat. Siihen kuitenkin on painetta, koska brexit on osoittautunut Boris Johnsonin kulisseiksi.
Rapakon takana Yhdysvaltain kongressissa lainsäädäntö vaikeutuu, ja republikaanien sisäinen hajaannus jatkuu, syynä Donald Trump.
Ja Trumpin omat ongelmat oikeuslaitoksissa pysyvät niin sanotusti asialistalla. Perustamansa Truth Social -someäänitorvelle en ennusta jymymenestystä.
Joe Biden ei nuorene, joten demokraateille riittää pähkäiltävää seuraavan presidenttiehdokkaansa kanssa.
Joukkoammuskelut, kuivuudet ja muut luonnonkatastrofit muistuttavat materiaalisesti runsaan elämäntavan seurauksista. Kaikkialla.
Brasilialla on paljon kavereita
Kanada kuuluu maihin, joista on vähän uutisoitavaa. Ei aina siksi, että ne ovat lännen marginaalissa, vaan siksi, että yhteiskunta on karkeasti sanoen skandinaavisen rauhallinen. Mitäs siitä raportoimaan. Kyllä siellä kuitenkin jalkapallon miesten MM-kisoja vuodelle 2026 valmistellaan.
Latinalaisessa Amerikassa vasta Brasilian presidentin virkaan palannut Luiz Inácio Lula da Silva saa paljon onnitteluja (ei toki edeltäjältään, Floridaan häipyneeltä Jair Bolsonarolta) ja yhteydenottoja.
Maailmalla jättimaan vasemmistolaiselta presidentiltä odotetaan käytännöllistä otetta johtajana niin kauppa- kuin metsiensuojelukysymyksissä.
Lulan Venäjä-politiikka kiinnostaa Suomea myöten. Lula tuskin vie maataan lähemmäksi Kremliä kuin Bolsonaro. Päinvastoin, suhteet länteen pitkällä tähtäimellä ovat keskeisiä, kuten välittömästi brasilialaisille yhtiöille noudattaa lännen asettamia Venäjä-pakotteita.
Syvät taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat eivät helpottune alueen maissa. Se tietää katuprotesteja, muuttoliikkeen jatkumista pohjoiseen, ja köyhyydessä selviämistä.
Argentiina on sen verran suuri maa, että siellä tapahtumat noussevat meilläkin otsikoihin. Kannattaa myös seurata, kuinka Nicolás Maduron Venezuela pyristelee öljyvaroillaan irti lännen eristyksestä.
Tunisia mokasi, menneisyyden paino upottaa demokratiatoiveet
Pohjois-Afrikassa hiipuvat viimeisetkin toivon pilkahdukset ilmaantuvasta demokratiasta, kun Tunisian presidentti Kais Saied jatkaa alueen 'vanhoja hyviä' yksinvaltiasperinteitä. EU ei pidä asiasta meteliä Välimeren pohjoispuolelle haluavien siirtolaisten takia. Libyakin pysyy hankalana "partnerina".
Jihadistit piinaavat Sahelin alueen maita ja Afrikan sarvea. Paikoin ankarat luonnonolot jatkuvat jo nyt kuivalla vyöhykkeellä. Etiopia pysyy sisäisesti epävakaana.
Digitalisaatio kuitenkin pienentää välimatkoja ja aikaa sekä lisää kontakteja myös koko Afrikan mantereella. Toivotaan, etteivät kiinalaisten tai israelilaisten afrikkalaisille hallinnoille kauppaamat vakoiluohjelmat tukahduta ruohonjuuritason sosiaalista, poliittista ja kulttuuriaktivismia.
Persianlahden öljy- ja maakaasumaissa riittää yhä rahaa, ja sitä levitetään ostamalla niin mitä erilaisimpien yhtiöiden osakkeita pörsseissä siellä ja täällä, kiinteistöjä maailman metropoleista kuin poliittisia palveluja (nämä tiskin alta) eri puolilla Tellustamme.
Iranissa saatetaan hyvinkin päättää uskonnollisen johtajan Ali Khamenein seuraajasta. Demokratiavaatimukset jatkuvat, ja niille suo menestystä. Afganistanin taantuminen yhä syvemmälle naisten ja erilaisten vähemmistöjen sortoon jatkuu. Niin jatkaa myös miehitysvalta Israel palestiinalaisille kuuluvien alueiden rosvoamista.
Intia ja Kiina eivät hyppää Putinin sotavaunuun
Miten toimii Intia Venäjän suhteen? Pääministeri Narendra Modi on jo sanonut, että sotien aika on ohi, mutta Venäjän edulliset raaka-aineet kelpaavat. Nykyinen Kreml-kortti on kuitenkin liian myrkyllinen ässäksi.
Kiinan Putin-suhdetta analysoidaan millimetrivaa’alla. Ja kommunistipuolueen pääsihteerillä Xi Jinpingillä, joka kantaa myös maansa presidentin titteliä, on selittelemistä ja kasvojen säilyttämistä räjähdysmäisesti levinneen koronaviruksen takia. Kansan protesteilla oli sittenkin vaikutusta. Talouskasvu ei nouse edes lähitakavuosien tasolle. Ja miten käy miljoonien ja miljoonien kiinalaisten asuntosijoitusten epävarmalla kiinteistörakennusalalla.
Kierros päättyy.
Niin monesta emme edes tiedä
Yllä olevista tiedetään, että ne ovat olemassa ja vaikuttavat. Sitten on vielä olemassa olemattomia asioita, tai olemassa olevia tuntemattomia tai havaitsemattomia sellaisia. Luonnonmullistukset saattavat ilmoittaa itsestään, mutta eivät kovin pitkällä varoitusajalla.
Teknologinen kehitys ja tekoäly imeytyvät ja sekoittuvat yhä tiiviimmin arkiseen elämäämme, hyvässä ja huonossa. Urheilu ja politiikka jatkavat keskinäistä kaveeraustaan, kuin kaksi toistensa kamppailuasuissa roikkuvaa judokaa.
Toukokuussa valitaan Ukrainan euroviisukisojen uusi voittaja Liverpoolissa.
Jo nyt tiedetään varmuudella, kenelle joulukuussa ei ojenneta Nobelin rauhanpalkintoa.
