Pitkän koronavuoden jälkeen moni odottaa jo toiveikkaampaa vuotta 2021. Listasimme neljä tapahtumaa ulkomailta, jotka vaikuttavat tulevaan vuoteen.
Vallanvaihto Washingtonissa
Uuden presidentin, demokraattien Joe Bidenin virkaantulo tiimeineen etenee vääjäämättä, vaikka Donald Trump pyristeleekin vastaan ja murjottaa.
Tammikuun kuudentena tapahtuu kaksi asiaa. Kongressin on määrä vahvistaa valitsijamiesten äänet ja Georgiassa on täytevaalit.
Kongressin vahvistustilaisuus on ollut pitkälti seremoniallinen, mutta Trump elättelee vielä toivoa, että kongressissa nousisi epäilyjä tuloksesta.
Toive perustuu sääntöön, jonka mukaan yksikin edustajan tai senaattori esittämä epäilys kunkin osavaltion tuloksesta johtaa äänestykseen tuloksesta. Viimeksi näin kävi 2004, mutta silloinen äänestys oli murskatappio epäilyjä esittäneelle demokraatille.
Näissä vaaleissa Yhdysvaltain korkein oikeus on jo esittänyt kantansa epäsuorasti, kun yksikään Trumpin vilppiepäily ei ole johtanut tutkintaan.
Georgian täytevaaleissa puolestaan ratkeaa, saako Joe Biden tiimi poliittisen edun, eli edustajainhuoneen enemmistön lisäksi tasatilanteen senaattiin, jolloin lainsäätöhankkeet helpottuvat. Jos niin ei käy, republikaanit asettunevat vastahankaan kaikessa mahdollisessa.
Vuoden mittaan myös selviää, miten Biden johtaa, ja kuinka merkittäväksi nousee maan ensimmäisen naispuolisen varapresidentin Kamala Harrisin rooli.
Biden saa Trumpilta perinnöksi koronaviruksen rusikoiman sekä taloudellisesti ja henkisesti huonovointisen maan, jonka rooli maailmanpolitiikassa on kutistunut Kiinan ottaessa tilaa. Eurooppa toivoo Yhdysvaltojen palaavan pikaisesti keskeisiin kansainvälisiin pöytiin.
Venäjän duuman vaalit
Vielä ei ole tiedossa, milloin ne on määrä järjestää, mutta vuonna 2021 on vaalivuosi.
Venäjän poliittinen ilmasto on periaatteessa presidentti Vladimir Putinin otteessa, mutta paikallisvaalit 2020 olivat pieni ja kuuluva ääni kansan mahdollisesta asennemuutoksesta.
Oppositiohahmo Aleksei Navalnyin merkittävä teko ennen joutumistaan myrkytetyksi – oli esitellä venäläisäänestäjille fiksun äänestämisen periaate. Sen mukaan yksinkertaisesti äänten keskittäminen todellisille oppositiopoliitikoille Kremin myötäilijöiden asemesta voi johtaa poliittiseen muutokseen.
Duuma on tähän saakka ollut käytännössä hampaaton Kremlin tahdon kumileimasin, mutta Kremlin eli Putinin kauhukuva on, että asetelma muuttuisi.
Toisaalta Venäjä, kuten naapurinsa Valko-Venäjä, on kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan, ja kauniisti sanoen, vienyt vaalejaan läpi epäilyttävästi, ja kansalaiset tietävät tämän.
Kysymys ehkä kuuluukin, haluavatko venäläiset muutosta yhtä kiihkeästi kuin Valko-Venäjällä, kun siellä muutospyynnöt kilpistyvät valtakoneiston kiviseinään. Vai onko sittenkin parempi tyytyä nykytilaan, joka on monin tavoin epäreilu, mutta ainakin ulkoisesti näyttää vakaalta.
Venäjän suhde Eurooppaan jatkuu rasitteisena. Esimerkiksi Navalnyin ja Skripalien myrkytysten tutkintapyynnöt, tai kyberhyökkäysepäilyt eivät saa tietenkään vastakaikua, sillä Venäjä ei kuuna päivänä myönnä mitään tekemisistään.
EU ja korona
Vuosi 2021 alkaa rokotuskampanjalla.
Tammikuussa on määrä tulla EU:n lääkeviranomaisen EMA:n hyväksyntä toiselle koronarokotteelle, Moderna-yhtiön valmisteelle. Kolmas, Astra-Zenecan rokotteen lupa etenee myös. Toive ja odotus on, että pandemia saataisiin kuriin kenties kesään mennessä, ja erilaisia rajoituksia voitaisiin asteittain purkaa.
Samaan aikaan käynnistyy myös koronasta kärsineiden alojen tukipaketin rahanjako kautta EU:n.
Portugalin puheenjohdolla tarjolla on 750 miljardia euroa, joka mahdollistui, kun aiemmin tiukkaa budjetti- ja rahakuria vaalinut Saksa heitti pakon edessä periaatteensa pataan.
Liittokansleri Angela Merkel löysi yhteisen sävelen Ranskan Emmanuel Macronin kanssa, ja EU:n ydinakseli vahvistui.
Elvytyspaketin teho riippuu myös, salliiko koronatilanne tuetun elinkeinoelämän jälleenkäynnistymisen, vai onko kyse vain hengissäpidosta. EU-maiden palvelualat, liikenne- ja matkailusektori ja kulttuuriala ovat liki henkihieverissä.
Itse Saksassa ja myös koko Euroopassa päättyy yksi aikakausi, kun Saksaa vuodesta 2005 liittokanslerina luotsannut Merkel jättää liittokanslerin tehtävän.
Tätä kirjoitettaessa ei ole selvää näkymää, kuka nousee seuraajaksi, mutta EU:n kannalta Merkelin merkitys kiihkottomana ja vakaana johtajana on kiistaton.
Kaikki tämä ei ehkä liikuta Britanniaa ollenkaan, kun maa herää EU-eronsa todellisuuteen.
EU totutteli vuoden 2020 aikana saarivaltion poissaoloon päätöspöydästä, mutta maantieteelle kumpikaan ei mahda mitään: vierekkäin ollaan jatkossakin, ja esimerkiksi koronatoimissa on pakko tehdä yhteistyötä.
Maailma ja korona
Sata vuotta sitten maailmaa kiertäneen espanjantaudin arvellaan surmanneen jopa 50 miljoonaa ihmistä runsaan kahden vuoden aikana neljässä aallossa. Vuotta 2021 odotetaan siitäkin näkökulmasta, voiko elämänkulku jo palata entistä muistuttavaan normaaliin.
Elämänkulkuun kuuluu ihmiskunnan yhteisiä tapahtumia, kuten urheilussa olympialaiset, jalkapallo- ja jääkiekkokisat.
Tokio siirsi olympialaisensa vuoteen 2021, mutta koronan varjo on vielä vahva, eikä kisojen pitoa voida pitää varmana. Saman voi sanoa koskevan Euroopan jalkapalloa.
Sen sijaan jääkiekon maailmanmestaruudesta pelaaminen Valko-Venäjällä on poliittisesti hyvin kyseenalaista.
Kevyemmällä tasolla vaikkapa Euroviisujen järjestäminen massatapahtumana voi olla keväällä vielä kovin aikaista.
Korona on koetellut eri maanosia vaihtelevasti.
Kiina sai tilanteensa kuriin pakkotoimilla, ja muualla Aasiassa ymmärrettiin vapaaehtoisemmin ryhmäkurin merkitys.
Yksilökeskeisessä Yhdysvalloissa sen sijaan ei, ja tilastot puhuvat karua kieltään.
Etelä-Amerikassa Brasilia on hyvä osoitus maan johdon välinpitämättömyydestä köyhiään kohtaan, mutta Afrikassa maailman terveysjärjestö WHO:n pahimmat uhkakuvat koronasta eivät ole jostain syystä käyneet toteen.
Jos vuosi 2020 jotain opetti, on se, kuinka vähän maailma on ennustettavissa.