Alkoholi tappaa vuosittain 4000 ja aiheuttaa Suomessa 1,6 miljardin euron kustannukset, selviää kansainvälisen tutkijaryhmän selvityksestä.
Kanadalaisen professorin Tim Stockwellin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt tutkimuksessaan ”Finnish alcohol policy at the crossroads” alkoholipolitiikan vaikutuksia alkoholin kulutukseen ja sen aiheuttamiin haittoihin Suomessa.
Ryhmä vertaili kahden eri politiikkaskenaarion vaikutuksia alkoholin kulutukseen ja alkoholista aiheutuneisiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin, kertoo Alko verkkosivullaan.
4 000 kuolemantapausta
Tutkimuksen mukaan alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa tällä hetkellä noin 1,6 miljardin euron välittömät kustannukset.
Vuonna 2018 alkoholi aiheutti arviolta yli 17 000 työvuoden menetyksen ja 4 000 kuolemantapausta, kun mukaan lasketaan alkoholin aiheuttama osa niistä kuolemista, joissa alkoholi on vain osasyynä.
Tutkimuksessa verrattiin alkoholin saatavuuden vaikutuksia sen aiheuttamiin haittoihin. Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin kahden skenaarion vaikutusta alkoholinkulutukseen ja toisessa vaiheessa kahdella erilaisella metodilla arvioitiin muuttuneen alkoholinkulutuksen vaikutusta haittoihin.
Tutkimusryhmän mukaan kansalaiset ja päätöksentekijät joutuvat punnitsemaan tiheämmästä alkoholijuomien saatavuudesta ja halvemmista hinnoista koituvia hyötyjä haittoihin nähden.
Vaikka monet arvostaisivatkin edullisen alkoholin parempaa saatavuutta, tutkimusryhmän mukaan tulee olla tietoinen siitä, että tällaisen kehityksen hintana ovat lisääntyvät alkoholihaitat ja suuremmat yhteiskunnalliset kustannukset.
Kuinka alkoholin haittoja vähennetään?
Tutkimusryhmä toi esille keinoja, joilla Suomessa voidaan vähentää alkoholinkulutuksesta aiheutuvia haittoja:
1) Alkoholimonopolin säilyttäminen: Jos monopoli purettaisiin, olisi sen jälkeen hankalampaa säädellä alkoholimarkkinoita tavalla, joka vähentäisi alkoholihaittoja ja haittakustannuksia.
2) Alkoholin hinnoittelu ja saatavuus: Hintoihin ja saatavuuteen voisi lisätä joitakin rajoituksia esimerkiksi ottamalla käyttöön Ruotsissa käytössä olevia politiikkatoimia.
3) Minimihinta tai alkoholijuomaverojen korottaminen: ”Minimihinnan” käyttöön ottamista tai alkoholijuomaverojen korottamista voisi pohtia.
4) Alkoholin saatavuuden kehityssuunnan kääntäminen: Tämänhetkisen kehityksen suuntaa, jossa alkoholin myyntiajat pitenevät ja myyntipaikkojen lukumäärä kasvaa, voisi kääntää.
5) Tiedon jakaminen: Alkoholin kulutustason, alkoholihaittojen ja haittakustannusten seurantatoimia voisi jatkaa ja tarjota päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle tietoa siitä, miten alkoholinkäytöstä aiheutuvat haitat voitaisiin parhaiten minimoida Suomessa.