MTV Uutiset Live tavoitti ulkoministerin arvioimaan Kertshinsillan räjähdyksen merkitystä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo, että Krimin niemimaan ja Venäjän yhdistävällä sillalla tapahtunut räjähdys vaikuttaa “partisaanisodankäynniltä”, jos asialla todella on Ukraina.
Partisaani on yleisnimitys sissitaistelijalle, joka kuuluu järjestäytymättömään taisteluryhmittymään.
– Varmaankin kyseessä on suunniteltu isku eikä onnettomuus, Haavisto arvioi.
Haavisto arvioi, että isku herättää kysymyksen alueesta, jonka Venäjä valloitti jo vuonna 2014.
– Kysymys on nyt nimenomaan taistelusta Krimin tulevaisuudesta, ja siitä kuinka pitkälle Ukraina pystyy ulottamaan Krimille sotilastoimia, Haavisto sanoo.
Ukraina olisi Haaviston mukaan osoittanut iskulla, että se pystyy kohdistamaan sotilastoimia pitkälle Krimin niemimaalle elokuun iskujen lisäksi.
1:49
Absurdi tilanne Krimillä elokuussa 2022: Jopa venäläishävittäjät pakenivat Ukrainan iskuja, mutta rantalomailijat jäivät
Venäjän valtaamalla Krimin niemimaalla nähtiin elokuussa valtavia räjähdysten sarjoja, joissa on tuhoutui suuri määrä Venäjän sotakalustoa.
Jos tälläkin kertaa kyseessä on Ukrainan isku, se on Haaviston arvion mukaan viesti myös Krimillä oleskeleville venäläisille.
– Krimillä lomaileville ja muille muistutus siitä, että ollaan vaarallisella sotatoimialueella, Haavisto pohtii.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Venäjä kertoo kolmen ihmisen menehtyneen massiivisessa räjähdyksessä, joka tallentui valvontakameraan
Mitä seuraavaksi?
Haavisto arvioi, että isku tiivistää Krimiin liittyvää puolustusta ja samaan aikaan rohkaisee Ukrainaa uusiin samantyyppisiin iskuihin, joissa pyritään häiritsemään Venäjän huolto- ja liikenneyhteyksiä.
– Varmasti (tulevina päivinä ja viikkoina) tällaisiin strategisiin liikenne- ja huoltokohteisiin Ukrainan sotatoimet painottuvat, Haavisto ennustaa.
Haavisto ei usko, että tämänkaltainen yksittäinen isku tulee kuitenkaan vaikuttamaan esimerkiksi lännen lähettämien aseapupakettien laatuun.
Ydinaseuhasta kysyttäessä Haavisto kertaa Venäjän ydinasedoktriinia, joka on "rajoittava". Doktriinin mukaan maa käyttää ydinasetta vain, jos sen "koko olemassaolo on uhattuna", tai jos "joku toinen maa käyttää ydinasetta sitä vastaan".
Venäjän johdosta on aiemmin kuitenkin sanottu, että maa puolustaa itselleen kuuluvaa Krimin niemimaata jopa ydinaseiden avulla, jos siihen kohdistetaan hyökkäyksiä.
Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaata vuodesta 2014 lähtien. Myös siellä on järjestetty laiton "kansanäänestys" Venäjään liittymisestä.
Haavisto ei usko, että doktriinia tulkitaan tässä tapauksessa radikaalisti.
– En usko, että tämä räjähdys näitä kriteerejä täyttää, Haavisto pohtii.