Suomen kansainvälisen toiminnan kulmakiviä ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia, Valtonen sanoi suurlähettiläskokouksessa.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan liberaaliin demokratiaan ja kansainväliseen oikeuteen perustuva ajattelu on maailmalla nyt vahvempaa kuin koskaan. Suurlähettiläskokouksen Helsingissä avanneen Valtosen mukaan suuri kiitos tästä kuuluu Ukrainan "sankarilliselle" kansalle, joka on "puolustanut itseään ja samalla myös meitä".
– Tämä julma, oikeudeton sota on kaikessa pahuudessaan puhaltanut uutta voimaa vapauden puolustajiin. Nyt meidän tehtävämme on tarttua tilaisuuteen ja tehdä kaikkemme, jotta liberaalin demokratian asema maailmassa vahvistuu entisestään, Valtonen linjasi.
– Suomen tuki Ukrainalle on vankkumaton, hän vakuutti.
Lehdistötilaisuudessa Valtonen sanoi Suomen luovuttavan Ukrainalle koko ajan niin järeää ja vaikuttavaa aseistusta kuin suinkin on mahdollista. Reunavaltiona Suomen tulee kuitenkin huolehtia ensisijaisesti omasta puolustuksestaan, hän muistutti.
– Ja Nato-maana myös Naton suorituskykyvelvoitteista, Valtonen lisäsi.
Ministerin mukaan Suomi on antanut tähän mennessä Ukrainalle 1,2 miljardia euroa asetukea ja tukea kokonaisuudessaan reilut 1,7 miljardia euroa.
– Tilastollisesti olemme erittäin vahva Ukrainan tukija, Valtonen sanoi.
Lue myös: Ulkoministeri Valtonen: Ukraina määrittelee rauhan edellytykset, lännen tehtävänä jatkaa pitkäjänteistä tukea
"Natoon ja EU:hun jonotetaan"
Valtosen mukaan länsi ei ole koskaan ollut niin yhtenäinen kuin nyt ja myös vetovoimaa riittää.
– Natoon ja EU:hun jonotetaan, Valtonen tiivisti.
Suomi tukee hänen mukaansa Naton avoimien ovien politiikkaa ja edistää yhdessä liittolaisten kanssa Ukrainan pyrkimystä kohti Naton ja EU:n jäsenyyttä.
Suomessa pitää Valtosen mukaan vaalia perusoikeuksia siten, että tänne halutaan tulla myös muualta maailmasta töihin tai perustamaan perhe. Vaikka itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on kaiken perusta, Suomella on Valtosen mukaan maailmassa myös muita tavoitteita.
– Kansainvälisen toimintamme kulmakiviä ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Pyrimme omalta osaltamme sitouttamaan myös globaalin etelän maat sääntöpohjaiseen järjestykseen, demokratiaan ja ihmisoikeuksien edistämiseen, Valtonen luetteli.
"Naton läsnäoloa Mustallamerellä lisättävä"
Suomen ja Venäjän suhteista Valtonen totesi, että Venäjä on toimillaan romuttanut aiemman kahdenvälisen suhteen eikä sitä ole poliittisella tasolla enää olemassa.
– Totta kai on tärkeää säilyttää yhteys diplomatiassa ja operatiivisella tasolla kuten rajaturvallisuudessa, Valtonen sanoi.
Ulkoministerin mukaan Wagner-palkkasotilasryhmän juhannuskapina Venäjällä oli osoittanut, että Suomessa pitää varautua myös yllättäviin ja äkillisiin muutoksiin.
– Siihenkin on varauduttava, että sota jatkuu vielä pitkään, Valtonen lisäsi.
Hänen mukaansa Venäjä on saatava vastuuseen kansainvälisen oikeuden vastaisista sotarikoksista sekä korvausvastuuseen aloittamansa sodan aiheuttamista tuhoista.
Valtonen myös arvosteli Venäjän päätöstä vetäytyä Mustanmeren viljanvientisopimuksesta ja venäläisten tekemiä iskuja Ukrainan viljanvientivarastoihin.
– Suomi on valmis selvittämään YK:n ja samanmielisten maiden kanssa keinoja viljakuljetusten turvaamiseksi maa- ja meriteitse. EU:n solidaarisuusväylien toimintaa on syvennettävä ja Naton läsnäoloa Mustallamerellä lisättävä, Valtonen linjasi.
Suurvaltapolitiikan kiristyessä lännen on pidettävä Valtosen mukaan entistä tiiviimmin yhtä. Suojamuureja ei hänen mukaansa kaivata sen paremmin Atlantille kuin Euroopan sisälle.
– Strategisen autonomian rinnalle Suomi ajaa Euroopan strategista kilpailukykyä, Valtonen sanoi.
Ruotsi-yhteistyötä edustustoissa seurattava
Puheessa suurlähettiläille Valtonen kertoi aikovansa toteuttaa ulkoasiainhallinnossa uudistuksen, jossa tavoitellaan resurssien painottumista niihin maihin, jotka ovat Suomen kannalta strategisesti merkittäviä. Tämä koskee hänen mukaansa niin edustustoverkkoa, taloussuhteita, turvallisuusyhteistyötä kuin kehitysyhteistyötä.
– Haemme käytännönläheisiä yhteisiä ratkaisuja muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden ulkomaanedustustojen kanssa, Valtonen sanoi.
Lehdistötilaisuudessa Valtoselta kysyttiin turvallisuusriskistä, joka liittyy edustustojen toimimiseen läheisessä yhteydessä Ruotsin ja Tanskan kanssa. Maat ovat joutuneet muslimimaissa silmätikuksi Koraanien polttamisten takia.
– Tilannetta on seurattava tarkasti, erityisesti, mitä Ruotsin ja Tanskan lainsäädännössä tapahtuu Koraanin polttamisten osalta, ja arvioida sitten strategisesti, onko turvallista yhä toimia samoissa rakennuksissa, Valtonen pohti.
Hänen mukaansa oman edustuston henkilöstön turvallisuudesta huolehtimisen lisäksi on tärkeää olla myös solidaarinen Suomen tärkeimmän kumppanin kanssa ja tukea Ruotsia mahdollisuuksien mukaan.
Yleisemmin Valtonen haluaa ulkoministeriön panostavan työnantajana moninaisuuteen. Tästä hän nosti esimerkiksi sukupuolen.
– Ulkoministeriön ylimmästä virkajohdosta 80 prosenttia on miehiä, vaikka diplomaateista 61 prosenttia on naisia. Olen varma, että tämä tilasto muuttuu lähivuosina vastaamaan paremmin laajaa lahjakkuuskirjoamme, Valtonen sanoi.
19:54
Katso ulkoministeri Valtosen puhe suurlähettiläspäiviltä.