Ulkoministeri Valtonen Suomen itärajan haastamisesta: "Tämähän ei ole ensimmäinen kerta"

Rajavartiolaitos kertoi eilen sunnuntaina, että rajanylityspaikoille Kaakkois-Suomessa on saapunut elokuusta lähtien 91 ihmistä puutteellisin matkustusasiakirjoin.

– Olemme Suomessa hyvin varautuneita tällaisiin tilanteisiin. Tämähän ei ole ensimmäinen kerta, että meidän itärajaamme haastetaan tällä tavalla. Ja aiomme ottaa asian esille kollegoiden kanssa, Elina Valtonen sanoi.

Kyseessä ovat kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat käyttäneet Venäjää läpikulkumaana. Aiemmin Venäjä kuitenkaan ei ole sallinut puutteellisin asiakirjoin matkustavien jatkaa Suomen rajanylityspaikoille.

Syksyllä 2015 Venäjältä saapui kuitenkin runsaasti kolmansien maiden kansalaisia Lappiin Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille, joissa he hakivat turvapaikkaa.

Valtonen edustaa Suomea EU-maiden ulkoministerikokouksessa Brysselissä.

Lue myös: Venäjältä tänään yli 20 turvapaikanhakijaa – näistä maista tulijat ovat kotoisin

Lähi-itä ja Ukraina päämurheet

Ulkoministerikokouksen suurimmat murheet ovat tällä hetkellä Lähi-idän ja Ukrainan tilanteet. Ministerien odotetaan muun muassa ottavan kantaa yritysten vastuullisuuteen liittyviin ESG-luokitteluun, joka on vaikeuttanut puolustustarvikeyhtiöiden lainojen saamista.

Samaan aikaan puolustusteollisuus ei pysty vastaamaan Ukrainan sodan aiheuttamaan ammusten kysyntään, ja Eurooppa näyttää vääjäämättä alittavan lupauksensa toimittaa miljoona ammusta Ukrainaan ensi kevääseen mennessä.

Brysselissä myös pelätään, että Israelin ja Hamasin välinen sota vie liiaksi huomiota Ukrainan asialta. Sunnuntaina EU:n korkea edustaja Josep Borrell julkaisi EU:n puolesta julkilausuman, jossa vaadittiin välittömiä humanitaarisia taukoja ja humanitaaristen käytävien avaamisesta Gazaan.

Borrell kommentoi tilannetta myös maanantaina saapuessaan kokoukseen.

– Pyydämme Israelia osoittamaan maksimaalista maltillisuutta siviilihenkien pelastamiseksi. Tuomitsemme Hamasin sairaaloissa olevien ihmisten käyttämisestä kilpenä, mutta samalla ilmaisemme huolemme kamalasta tilanteesta sairaaloissa, joihin pommitukset vaikuttavat raskaasti, hän sanoi.

Lue myös: Tällaisia keinoja Suomella on käytössään laajaan maahantulon varalta

Mihin Suomi asemoituu?

EU:n muotoilu humanitaaristen taukojen ja käytävien vaatimisesta syntyi jo EU-maiden poliittisten johtajien huippukokouksessa lokakuussa, mutta tosiasiassa EU-maiden kesken on ollut jakautumista Israelin ja Hamasin sodan painotuksissa.

Mikä on Suomen kanta joukkiossa, jossa toisessa päässä ovat olleet vaatimukset pelkkiä taukoja kattavammista tulitauoista ja toisessa taas huoli sen satamisesta Hamasin valmistautumisen laariin?

Ulkoministeri Valtonen sanoi kokoukseen tullessaan, että Israelilla pitää olla mahdollisuus puolustautua, mutta sitä muistutetaan vahvasti pitämään kiinni kansainvälisestä ja humanitaarisesta oikeudesta. 

Valtosen mukaan katastrofaalista humanitaarista tilannetta täytyy pyrkiä helpottamaan kaikin mahdollisin tavoin, mutta konkreettisesti tulitauoista kysyttäessä hänen puheeseensa tuli myös varautuneisuutta.

– Tässä tilanteessa täytyy muistaa, että emme ole kuulleet, että esimerkiksi Hamas olisi millään tavalla valmis tulitaukoon. Ja se pitää ottaa tietenkin tällaisessa tilanteessa huomioon.