Olympiakomitea ei halua vielä haudata unelmaa toisista olympialaisista Suomessa, jotka voitaisiin järjestää yhteistyössä pohjoismaiden kanssa.
– Se olisi ihana unelma, mutta en uskalla sitä luvata – olympialaisten tulee mennä kestävämäpään suuntaan jatkossa. Jos ne voisi järjestää yhteistyössä jonkun kanssa vaikka pohjoismaiset yhteiset kisat, toivoo toimitusjohtaja Taina Susiluoto Olympiakomiteasta.
Helsingin olympiastadionilla on tänään vietetty vuoden 1952 olympialaisten 70-vuotisjuhlia, jossa olympiatuli sytytettiin uudelleen. Juhlapuheissa muistutettiin olympia-aatteesta, joka on rauhan ja ystävyyden aate.
Helsingissä vuonna 52 vapautettiin tuhansia kyyhkysiä viemään olympia-aatteen viestiä rauhasta ja ystävyydestä. Stadionilla nähtiin myös rauhanenkeli.
– Onhan se kansoja ja suomalaisia yhdistävä aate ja rauhan -aate ihan pohjimmiltaan. Meidän vuoden 1952 kilpailijoilla on ollut koko kansakunnan kannalta ihan erityislaatuinen merkitys, joka nuorena maana yhdisti meidät ja vei Suomen maailman kartalle, lisää Susiluoto.
"Olen yhä ylpeä pronssimitalistani"
Olympialaiset jouduttiin siirtämään talvisodan takia vuoteen 1952. Helsinkiin saapui lähes 5000 urheilijaa 69 maasta. Suomi saavutti 22 mitalia, joista kuusi oli kultaista. Stadionille oli tullut runsaasti Helsingissä kilpailleita urheilijoita.
– On se hieno saavutus, että ne tulivat tänne juuri sodasta vapautuneeseen maahan. Valintani olympialaisiin oli 18 vuotta täyttäneelle pojalle erikoista ja hienoa, sanoo vapaapainiin osallistunut Tauno Jaskari.
– Päivä oli harmaa viittä vaille sateinen ja puukatsomo oli tupaten täynnä. Nuori joukkueemme saavutti olympialaisissa pronssin, josta olen tänä päivänä hyvin ylpeä, toteaa Haavikko.
95-vuotias Haavikko ja 87-vuotias Jaskari urheilevat yhä useita kertoja viikossa – olympiapäivä houkutteli kaiken ikäisiä kokeilemaan uusia laajeja stadionilla.