Unohditko taas jotain? Lue, milloin huonomuistisuudesta tulee huolestua

Unohditko taas, minne jätit avaimet tai etkö muista eilen tapaamasi henkilön nimeä? Tällainen unohtelu usein lisääntyy iän myötä, mutta milloin siitä pitäisi huolestua?

Jos unohtelu ja huonomuistisuus lisääntyy selkeästi, on sen taustalla oleva syy hyvä selvittää – olit sitten minkä ikäinen tahansa. Ongelma voi olla niinkin pieni kuin b-vitamiinin puutos tai stressi, mutta se voi myös kieliä muistisairaudesta. Viimeistään siinä vaiheessa kannattaa hakeutua lääkäriin, kun huonomuistisuus vaikeuttaa elämää.

Etelä-Floridan yliopiston tutkimuksen mukaan yleisimmin muisti huononee 50-vuotiaana. Vuosittain etenevän muistisairauden diagnoosin saa yli 13 000 suomalaista ja kaikkiaan sairastuneita on Suomessa jo yli 120 000.

Elintavat kuntoon

Muisti voi heikentyä useista syistä, kuten huonojen elintapojen vuoksi. Monesti ongelma on kuitenkin korjattavissa.

Tavallisimmat harmit liittyvät arjen pikkuasioihin, kuten avainten unohteluun tai valojen sammuttamiseen. Jos muistettavaa on paljon, osa asioista jää pakostakin listan häntäpäähän. Myös punaisen langan unohtaminen kesken keskustelun tai esimerkiksi tunnusluvun unohtaminen on asia, jota tapahtuu kaikille.

Elämäntavoilla on paljon vaikutusta muistiin: esimerkiksi ylipaino, stressin määrä, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö vaikuttava kaikki osaltaan sairauksien kehittymiseen.

Huolestuttaako?

Joskus alkavan muistisairauden oire ei ole huonomuistisuus, vaan esimerkiksi migreenit tai aivoinfarkti. Myös muutokset persoonallisuudessa tai vahvat mielialamuutokset voivat olla hälyttäviä merkkejä, joiden vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin.

Mikäli muistisi huonontuu nopeasti tai haittaa arkea, kannattaa selvittää, mistä asia johtuu. Mitä nopeammin muistisairaus todetaan, sen paremmin sen hoitaminen onnistuu.

Muistisairaudesta kielivät oireet:

– Virheitä ja unohduksia tulee selkeästi enemmän, ero entiseen on huomattava.
– Huono muisti vaikeuttaa arkeasi.
– Unohtelu häiritsee työntekoasi: työn laatu heikkenee tai vaadittavien työtehtävien tekemiseen kuluu enemmän aikaa kuin aiemmin.
– Olet työpäivän jälkeen selvästi väsyneempi ja uupuneempi kuin aiemmin.
– Joudut jatkuvasti tarkastamaan, onko jokin asia hoidettu.
– Uuden laitteen tai ohjelman opettelu on tavallista työläämpää.
– Et muista, mitä hetki sitten käydyssä keskustelussa sovittiin.
– PIN-koodit ja muut tunnusluvut eivät pysy jatkuvasta opettelusta huolimatta mielessäsi
– Lähipiirisi huomauttelee asiasta.
– Reittejä on vaikeampi muistaa ja tavarat ovat aina hukassa.
– Olo on sekava.
– Sanat katoavat tai niiden käyttö on epätarkoituksenmukaista. Lauseet loppuvat kesken.

Lähde: Muistiliitto, Sirpa Granö, Heidi Härmä: Työikäisen muisti ja muistisairaudet (WSOYpro)/ dailymail.uk.com

Hannele Järvelä/ MTV3