Suomen ehkäpä hienoimman rakennuksen entisöinti on valmis. Kansalliskirjaston upeat kupolit on rapsutettu läpi pyyhekumilla ja näätähuiskalla. Suojeltu rakennus konservoitiin äärimmäisen tarkasti, se vei kaksi vuotta. Avajaisissa tänään juhlittiin upeaa lopputulosta ja murehdittiin henkilöstön säästöpaineita.
Kansalliskirjasto on tuiki tuttu paikka tutkijoille ja opiskelijoille, entiseltä nimeltään Helsingin yliopiston kirjasto. Mutta Kansalliskirjaston pomo haluaa nyt liputtaa paikkaa eritoten kaikkien kansalaisten kirjastona, johon kuka tahansa saa tulla löytämään ja tutkimaan.
– Me tallennamme kaikki Suomessa julkaistavat kirjat, musiikin ja lehdet, myös pienlehdet. Meillä on erittäin koulutettu väestö ja etenkin vanhempi polvi on kiinnostunut historiasta ja omista juuristaan, luonnehtii ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm.
Tämä on toinen kotini!
Kansalliskirjasto avattiin juhlallisen pönäkästi. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio leikkasi nauhan ja puheissa korostettiin huolta sivistyksen leikkauksista. Mutta joukossa oli onnellinen juhlija. Suomen historian emeritusprofessori Matti Klingelle Kansalliskirjasto on henki ja elämä.
– Tämä on ollut minulle toinen kotini 1950-luvulta alkaen. Tosin ensimmäinen tutustumiseni tänne oli järkyttävä, hän muistelee hymyillen.
Professori pelästyi kirjastonhoitajaa
– Tulin tänne ensi kertaa 14-vuotiaana. Täytin tilauslapun ja tiedustelin lainaan Kolmea muskettisoturia. Viereeni tuli iso mustatukkainen kirjastonhoitaja, tohtori Grönroos. Hän sanoi, että niitä kirjoja lainataan kaupunginkirjastosta, tämä on tieteellinen kirjasto.
Kansalliskirjaston rakennushistoriallisesti arvokkaan kirjastorakennuksen peruskorjaus päättyi loppuvuodesta 2015.
– Hän sanoi sen kyllä ihan ystävällisesti, mutta hän oli niin pelottavan näköinen, että en uskaltanut taloon pariin vuoteen. Nolosti heitettiin ulos, mutta lukiolaisena jo palasin.
Sivistyksen leikkaukset torjuttava!
Klingekin on huolissaan hallituksen leikkauksista, mutta hän pitää remonttia sivistyksen voittona. Nyt vain täytyisi pitää huolta myös henkilökunnasta. Kirjat ja arkistot vaativat huolenpitoa. Klingen mukaan digitalisointi ei koskaan korvaa kirjaa.
Ylikirjastonhoitaja Ekholm lupaa kamppailla loppuun asti sen eteen, että suunnittelut leikkaukset eivät toteutuisi. Säästöjen vuoksi Kansalliskirjaston 200 henkilöstä pitäisi vähentää peräti 50.
– Se on kohtuuton määrä. Se johtaisi vaikkapa siihen, että Peter von Baghin tai Max Jakobsonin kokoelmia ei koskaan saada kellareista yleisön käsiin.
Kansalaisten tuki suojamuurina
Ekholmin mukaan yleisö protestoi somessa voimakkaasti leikkauksia.
– Olemme saaneet kansalaisten suojamuurin ympärille. Hallituksella on nyt vauhtisokeus päällä eikä seurauksia ymmärretä. Kansalaiset arvostavat työtämme ja uskon, että protestointi johtaa tuloksiin, vakuuttaa Ekholm ainutlaatuisen kauniin kirjaston salissa.
2:09
