Poliisin tiedotteen mukaan koira oli varuskunta-alueella purrut sotilaspoliisia, joka ampui eläimen. Tapaus on erittäin mutkikas ja poikkeuksellinen, sanoo emeritusprofessori.
Upinniemen varuskunta-alueella tapahtunut ampumatapaus on erittäin poikkeuksellinen, katsoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.
Länsi-Uudenmaan poliisin mukaan sotilaspoliisi ampui 23. lokakuuta varuskunnan alueella luvatta liikkuneen henkilön koiran, joka oli purrut sotilaspoliisia.
Poliisi ei tiedotteessaan kertonut tutkivansa sotilaspoliisin toimintaa. Rikosnimikkeiksi kirjattiin eläimen vartioimatta jättäminen ja julkisrauhan rikkominen.
Koiran omistajat, julkisuudessa asiasta haastatteluita antaneet Koen ja Elena Van Leemput ovat tehneet asiasta sittemmin rikosilmoituksen.
Emeritusprofessori Tolvasen mukaan toisen ihmisen koiran ampumisessa "on syytä epäillä vähintään vahingonteon kynnyksen ylittyneen".
– Esitutkinnan aloittamiskynnys on varsin matala ja sotilasrikoksissa erityisen matala, Tolvanen sanoo.
Varuskunta-alueella ei väliä
Poliisin mukaan koiran omistaja ja koira olivat liikkuneet luvatta varuskunta-alueella, mikä on kiellettyä.
Koiran omistaja on kiistänyt liikkuneensa varuskunta-alueella koiransa kanssa ja sanonut ylittäneensä rajan alueelle vasta sen jälkeen, kun hänen koiransa oli mennyt alueelle.
Tolvasen mukaan asialla ei ole merkitystä sotilaspoliisin teon arvioinnin kannalta.
– Minusta koira nauttii samanlaista suojaa varuskunta-alueella ja sen ulkopuolella. Koira kun ei osaa lukea näitä määräyksiä, Tolvanen toteaa.
"Erittäin poikkeuksellinen" tapaus on Tolvasen mukaan siksi, että sotilaspoliisi ylipäätään ampui laukauksen. Emeritusprofessori ei muista vastaavaa tapausta, jossa asetta olisi tarkoituksella käytetty uhan poistamiseksi.
Tapaus on saanut osakseen huomattavaa julkisuutta. Tolvanen painottaa, että hänen arvionsa perustuu puhtaasti julkisuudessa esille tulleisiin tietoihin tapauksesta.
Laajemmin tapahtumien kulusta ja tapahtumapaikasta voi lukea alla olevasta linkistä.
Lue lisää: Tähän sotilaspoliisi ampui Pixie-koiran – omistaja teki rikosilmoituksen ja kutsuu tilannetta törkeäksi
Pakkotilateko vai ei
Sotilaspoliisin laukauksen kohdalla arvioitaneen, oliko kyse pakkotilateosta, Tolvanen sanoo.
Hänen mukaansa eläimen hyökkäys on tyypillinen tapaus, jossa arvioidaan pakkotilaoikeutta.
Jotta pakkoteko on laillinen, täytyy sen tekevän henkilön olla välittömässä ja pakottavassa vaarassa. Lisäksi teon täytyy olla puolustettavissa.
– Tapauskohtaisesti aina arvioidaan, onko näin, Tolvanen toteaa.
Tolvasen mukaan juuri eläinten ampumistapaukset ovat tyypillisiä tapauksia, joissa pakkotilatekolainsäädäntöä sovelletaan.
– Jos koira on purrut joko ampujaa tai hänen palvelustoveriaan, tilanne alkaa olla lähellä pakkotilaa.
Poliisin tiedotteen mukaan koira oli purrut sotilaspoliisia, joka tämän jälkeen ampui eläimen.
– Pitää myös ajatella, olisiko uhka ollut jollain muulla tavalla torjuttavissa kuin ampumalla, Tolvanen pohtii.
– Olisiko voinut perääntyä tai torjua uhka jollain muulla tavalla kuin ampumalla.
Sotilaspoliisin laukauksen kohdalla arvioitaneen, oliko kyse pakkotilateosta, arvioi emeritusprofessori Matti Tolvanen.
"Erittäin mutkikas"
Tolvasen mukaan tapaus on kaiken kaikkiaan "erittäin mutkikas".
– En ole itse ollut paikalla, enkä pysty sanomaan, kuinka yllätyksellinen se tilanne on, Tolvanen toteaa.
– Lähtökohta on, että koirankin hyökkäystä pitää pyrkiä ensisijaisesti torjumaan muulla keinolla kuin koiraa ampumalla, hän jatkaa.
Ennakkotapauksia eläinten surmaamisesta ja pakkotilatekolain soveltamisesta on olemassa, mutta ratkaisuissa ei "käytännössä ole yleislinjaa".
– Joskus on päädytty siihen, että rikosvastuu täyttyy, toisissa tapauksissa taas on vapautettu vastuusta.
Anteeksiantoperuste
Vaikka koiran ampumista ei pidettäisikään pakkotilatekona, ei se välttämättä olisi siltikään rangaistava teko, rikosoikeuden emeritusprofessori Tolvanen sanoo.
– Laissa on anteeksiantoperuste, että jos tilanne on ollut niin yllättävä, ettei muunlaista kuin tapahtunutta käytöstä voi edellyttää, niin siitä ei rangaista, Tolvanen sanoo.
Sotilaspoliisin tekoa voidaan lisäksi arvioida palvelusrikoksena ja vahingontekona, Tolvanen sanoo.
Vahingonteko on asianomistajarikos, joten sen tutkimusta poliisi ei voi edes aloittaa ilman koiran omistajan tekemää rikosilmoitusta. Palvelusrikosta poliisi voi alkaa tutkia ilman rikosilmoitustakin.