Asiantuntija tyrmää Vornasen selitykset: Aseella osoittelu "varoituslaukauksen" jälkeen erityisen moitittavaa

Ampuma-aseella tehty laiton uhkaus on rikoslajissaan suusanallista uhkausta moitittavampi teko. Vielä moitittavampaa on ampua ensin varoituslaukaus ja osoitella ladatulla aseella tämän jälkeen ihmisiä, sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta.

– Tällöinhän uhkauksen kohteenahan oleva jo tietää, että toinen on valmis myös käyttämään asetta. Tällainen uhkaus on lajissaan aika epätyypillinen, Hyttinen sanoo MTV Uutisille.

Hän kertoo kommentoivansa asiaa yleisellä tasolla, kansanedustaja Timo Vornasen tapaukseen hän ei halua ottaa kantaa. Siitä syyteharkinnan tekee syyttäjä ja tuomionsa antaa aikanaan tuomioistuin.

Helsingin poliisi kertoi keskiviikkona, että esitutkinta huhtikuun lopussa aamuyön tunteina Helsingin keskustassa tapahtuneesta ampumistapauksesta on valmis. Tilanteessa 54-vuotias mies ampui Bar Ihqun ulkopuolella maahan, jonka jälkeen ladatun pistoolin piippu osoitti kahta seurueessa olevaa henkilöä. Vornasella oli hallussaan 6,35-kaliiperinen CZ 92 -taskuase.

Poliisi epäilee miestä vaaran aiheuttamisesta, kahdesta laittomasta uhkauksesta, ampuma-aserikkomuksesta ja ampuma-aserikoksesta.

Valvontakamerat eivät saa tallentaa ääntä

Myös Vornanen lähetti tapahtumista eilen oman monisivuisen tiedotteensa, jossa hän kiistää vaaran aiheuttamisen ja laittomat uhkaukset. Hän kertoo tiedotteessaan, ettei aloittanut ravintolan sisällä tai sen ulkopuolella konfliktia.

– Minua on eri tavoin ja eri henkilöiden toimesta lähestytty, sekä fyysisesti että sanallisia uhkauksia esittäen. Tämä on todennettavissa videotallenteilta, Vornanen kertoo tiedotteessaan.

Vornanen ei täsmennä mistä videotallenteista on kyse. Lain mukaan valvontakamerat eivät saa Suomessa tallentaa ääntä, joten ainakaan ravintolan kameroihin sanallisia uhkauksia ei ole voinut tallentua.

– Kadulla, ravintolan ulkopuolella jatkuneessa tilanteessa olen edelleen kokenut vakavaa väkivallan uhkaa, sekä itseeni kohdistuneen hyökkäyksen. Nämä tilanteet ovat todennettavissa valvontakameran tallenteelta, Vornanen selostaa tiedotteessa.

MTV haastatteli eilen jutun tutkinnanjohtajaa, rikoskomisario Jukka Larkiota. Hänen mukaansa minkäänlaista fyysistä päälle käymistä ravintolan edustalla ei ole tapahtunut.

Varoituslaukaukset kyseenalaisia

Vornanen kertoo tiedotteessaan ampuneensa "varoituslaukauksen" lopettaakseen itseensä kohdistuneen laittoman hyökkäyksen ja välttääkseen fyysisen kontaktin.
Asiantuntija kyseenalaistaa tällaiset "varoituslaukaukset".

– Ei ole sallittua ampua varoituslaukausta etukäteen siksi, että tilanne ei eskaloituisi, Hyttinen sanoo.

– Hätävarjelu itsensä puolustamiseksi on sallittua silloin, kun hyökkäys on käynnissä ja uhka on välitön. Mutta silloinkin puolustautua saa vain sillä voimalla kuin juuri kyseisessä tilanteessa on välttämätöntä.

Hätävarjelutilanteessa voimankäytön oikeutuksen arvioi viime kädessä tuomioistuin.

– Vaaran aiheuttaminen edellyttää konkreettista vaaraa, mutta mitä vakavammasta vaarasta on kyse, sitä vähemmän siltä edellytetään konkretiaa, Hyttinen selvittää.

– Esimerkiksi jos ajat riittävän humalassa, se on omiaan aiheuttamaan vaaraa muille tiellä liikkujille ilman, että ketään on tullut vastaan tai liikkunut tiellä samaan aikaan.

"Aika moitittavaa tekemistä"

Vornanen väittää tiedotteessaan ampuneensa kyseisen "varoituslaukauksen" turvalliseen suuntaan. Hyttinen huomauttaa, että kaupungin keskustassa ihmisten paikalla ollessa ampuminen on aika tyyppitapaus vaaran aiheuttamisesta oikeuskäytännössä.

– Kyllähän tällainen teko on aika moitittavaa tekemistä. Yleisellä tasolla voisi sanoa, että jos ampuma-aseella on sähelletty yleisellä paikalla, tällainen ampuminen on todennäköisesti se vakavin teko, joka muodostaa pohjarangaistuksen muille teoille, Hyttinen arvioi.

Vaaran aiheuttamisesta minimirangaistus on sakkoja ja maksimirangaistus kaksi vuotta vankeutta. Saman rangaistusasteikko koskee laitonta uhkausta ja ampuma-aserikosta. Ampuma-aserikkomuksesta rangaistus on sakkoja.

– Vaaran aiheuttamisia on monenlaisia, esimerkiksi television heittäminen alas parvekkeelta voi olla tällainen. Yleisellä paikalla ampuminen ihmisten paikalla ollessa on niin moitittavaa, että lähtökohtaisesti siitä vaaditaan yleensä vankeutta, Hyttinen sanoo.

Kun rikoksia on useita, niistä vaaditaan yhteistä rangaistusta niin, että pohjan muodostaa vakavimpana pidetty teko ja rangaistusta korottavat muut syyksi luetut teot.

"Suunniteltu kannettavaksi ladattuna"

Vornanen myöntää kantaneensa asetta ladattuna, mutta painottaa, että hänen CZ92-pistoolinsa oli luvallinen.

– Alun perin, suojeluperusteisen käyttötarkoituksensa vuoksi, tämä asemalli on jopa suunniteltu kannettavaksi ladattuna, Vornanen sanoo tiedotteessaan.

Laki on tässä kohtaa kuitenkin yksiselitteinen: ampuma-asetta saa kuljettaa yleisellä paikalla vain hyväksyttävän syyn takia, lataamattomana ja suojuksessa. Ainakaan poliisi ei ole pitänyt hyväksyttävänä Vornasen esittämiä syitä sille, miksi hän on poikennut lain määräyksistä.

Poliisin mukaan Vornanen ja koko hänen seurueensa olivat vahvassa humalassa tapahtuma-aikaan. Promilleja keneltäkään ei kuitenkaan syystä tai toisesta mitattu.

– Tähän haluan todeta, että Suomen lainsäädäntö ei kriminalisoi ampuma-aseen kantamista ja käsittelyä päihtyneenä, kun muut kantamisen edellytykset ovat kunnossa, Vornanen toteaa tiedotteessaan.

Oikeuskäytännössä humalatila ei poista rikosvastuuta. 

– Yleinen huolellisuusvelvoite edellyttää, että esimerkiksi ampuma-aseella metsästäessä pitäisi olla selvinpäin. Joten humalatila kyllä lisää moitittavuutta, Hyttinen arvioi.

Oikaisu kello 17.32: Vornasella oli hallussaan 6,35-kaliiperinen CZ 92 -taskuase, ei pienoispistooli kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Lue myös:

    Uusimmat