Yhdysvallat on aktiivinen osa sotilasliitto Natoa, sanoi Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio Naton ulkoministerikokouksessa Brysselissä.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole Natoa vastaan, vaan haluaa vahvan Naton, jossa kaikki tekevät osansa. Hän myös tuomitsi "median hysterian" ja sanoi Yhdysvaltain pysyvän osana Natoa.
Hän sanoi myös toivovansa, että Nato-maat saavat aikaan realistisen suunnitelman siitä, miten jäsenmaat voivat nostaa puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Rubio osallistuu kokoukseen ensimmäistä kertaa USA:n tuoreena ulkoministerinä.
Hänen lausuntonsa olivat huomattavasti sovittelevampia kuin Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegsethin kommentit Naton helmikuun huippukokouksessa.
Hegsethin kommentit tulivat kylmänä suihkuna Yhdysvaltain liittolaisille helmikuussa.
Hän muun muassa sanoi, että Yhdysvaltain on keskityttävä jatkossa omaan puolustukseensa ja että Ukrainan ei tulisi saada liittyä sotilasliiton jäseneksi, mikä on vastoin Naton avointen ovien politiikkaa.
Hän myös sanoi, että Yhdysvaltain joukkoja ei lähetetä Ukrainaan osana mitään turvatakuita.
Rubio ei kommentoinut Yhdysvaltain EU:lle asettamia tulleja kokoukseen saapuessaan.
Puolustusmenotavoite keskusteluissa
Naton ulkoministerit valmistelevat torstaina alkaneessa kokouksessa Naton kesäkuun huippukokousta Haagissa, jossa tarkoituksena on sopia Nato-maiden puolustusmenotavoitteen nostosta.
Mistään tarkoista prosenttimääristä koskien puolustusmäärärahojen nostoa ei ole vielä sovittu. Myös Suomen kanta siihen, mille tasolle Naton puolustusmenotavoite tulisi korottaa, linjataan erikseen ennen Haagin huippukokousta.
Yhdysvallat on vaatinut Euroopan maita nostamaan puolustusmenojaan jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta tätä pidetään laajasti epärealistisena tavoitteena.
Tällä hetkellä 32 jäsenmaasta vain 23 pääsee edes kahteen prosenttiin.
Naton pääsihteeri Mark Rutte on väläytellyt yli kolmen prosentin tasoa.
Suomi ilmoitti aiemmin tällä viikolla nostavansa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Lisäksi johtajat keskustelevat muun muassa Ukrainasta.
USA:n uusi ministeri ensimmäistä kertaa mukana
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että Suomen päätöstä nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta on kiitelty Natossa.
Hän huomautti, etteivät Suomen laskelmissa ole mukana yleisen asevelvollisuuden aiheuttamat menot.
Valtosen mukaan Suomi haluaa pitää asevelvollisuuden kuluja esillä, koska kyse on keskeisestä osasta Suomen puolustuskykyä. Naton nykyinen laskentamalli puolustusmenoista on kuitenkin hänen mukaansa oikea eikä Suomi aio saada asevelvollisuuden kuluja sisällytettyä siihen.
Valtosen mukaan Yhdysvaltain ja eurooppalaisten Nato-liittolaisten suhde on vahva riippumatta tullipäätöksistä ja Grönlanti-kiistoista.
Tapaaminen Tanskan ja USA:n välillä?
Kokous järjestetään keskellä tilannetta, jossa Yhdysvaltain vaatimukset Grönlannin haltuunotosta ovat kiihtyneet.
Vaikka Grönlanti ei ole kokouksen virallisella asialistalla, Financial Times -lehden tietojen mukaan Tanskan ulkoministeri Lars Lökke Rasmussen aikoisi tavata Rubion kokouksen yhteydessä keskustellakseen Grönlannista.
Tanskan tai Yhdysvaltain edustajat eivät ole vahvistaneet tapaamista julkisesti. FT:n lähteiden mukaan tapaaminen voidaan myös perua maiden välisten jännitteiden vuoksi.