Kun koronaviruspandemia lamaannutti Yhdysvallat vuosi sitten maaliskuussa, paljastivat tilastot nopeasti viruksen sairastuttavan afroamerikkalaisia ja latinoja suhteellisesti enemmän kuin valkoisia amerikkalaisia.
Paikoitellen koronavirukseen sairastuneiden afroamerikkalaisten osuus on ollut yli kaksi kertaa korkeampi kuin afroamerikkalaisten osuus koko väestöstä.
Nyt kun yhdysvaltalaisista reilusti yli 20 prosenttia on saanut vähintään yhden koronarokoteannoksen, on hiljalleen täydentyvä tilastotieto paljastanut rodullistettujen kansalaisten jäävän jälleen jalkoihin. Kaikki osavaltiot eivät ole julkaisseet tietoja rokotetuista, mutta alustavien tilastojen mukaan valkoisia amerikkalaisia on rokotettu jopa kaksinkertaisesti afroamerikkalaisiin nähden.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:57
Presidentti Biden kertoi ohjeistavansa osavaltioita aloittamaan rokotukset toukokuun alusta kaikille maan aikuisille.
Esimerkiksi New Yorkissa, Chicagossa, Baltimoressa ja Washington D.C:ssä afroamerikkalaisten osuus ensimmäisen rokoteannoksen saaneista on talouslehti Financial Timesin keräämien tietojen mukaan selvästi matalampi kuin afroamerikkalaisten osuus kyseisissä kaupungeissa koronavirukseen sairastuneista ja kuolleista.
Tulot ja asuinalue vaikuttavat
Etnisyyteen liittyvää epätasa-arvoa koronavirukseen sairastumisen osalta selittävät muun muassa ammatti, tulotaso ja asuinalue, joilla on kaikilla merkityksensä myös koronarokotteen saamisessa sekä mahdollisuudessa varata rokotusaika internetissä. Näin selittää Columbian yliopiston sosiaalisen lääketieteen apulaisprofessori Merlin Chowkwanyun.
– Yhdysvalloissa on paljon afroamerikkalaisia ja latinoja, jotka asuvat kaukana terveydenhuoltoa tarjoavista tahoista ja joilla on terveydenhuoltoon vain vähäisesti kontakteja, hän kertoo.
Vaikka koronarokotteen saaneiden osuus on köyhillä, usein vähemmistöjen asuttamilla asuinalueilla matalampi kuin valtaosin valkoisilla varakkailla asuinalueilla, olisi rotukohtaisia tilastoja tarkastellessa Chowkwanyunin mukaan silti tärkeää muistaa, ettei kaikkia mustia, latinoja tai valkoisia voi niputtaa yhdeksi joukoksi.
– On hyvin rikkaita latinoja ja hyvin köyhiä latinoja.
Epäluulot hälvenemässä
Koronaviruksesta suhteettomasti kärsineiden väestöryhmien pienempää osuutta rokotetuista selittää osin myös epäluulo. Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuskeskuksen syksyllä julkaiseman kyselyn mukaan afroamerikkalaisista aikuisista vain 32 prosenttia oli tuolloin varmoissa aikeissa ottaa koronarokotteen. Luottamus koronarokotteisiin on kuitenkin nyt kasvanut syksystä.
NPR-radion tilaaman tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan jopa 73 prosenttia afroamerikkalaisista, 70 prosenttia valkoisista amerikkalaisista ja 63 prosenttia latinoista on joko jo ottanut tai on aikeissa ottaa koronarokotteen. Apulaisprofessori Chowkwanyun uskoo tämän kertovan siitä, että vaikka koronarokotteeseen liittyvä viestintä on kansallisella tasolla ollut kehnoa, ovat mustien yhteisöjen mielipidevaikuttajat kuten esimerkiksi pastorit olleet aktiivisia.
Kaikkein epäluuloisimmin koronarokotteeseen suhtautuvat tutkimusten mukaan republikaanipuoluetta äänestävät valkoiset miehet.
Terveydenhuollon rakenteellinen rasismi
Alle kolme prosenttia yhdysvaltalaisista lääkäreistä on afroamerikkalaisia, ja lääkekokeisiin osallistuminen on ollut monille köyhille, tummaihoisille amerikkalaisille keino hankkia rahaa. Ei ole siis ihme, että moni afroamerikkalainen suhtautuu epäluuloisesti lääke- ja rokoteteollisuuteen.
Rakenteellinen rasismi näkyy tutkimusten mukaan terveydenhuollossa esimerkiksi niin, että valkoiset lääkärit suhtautuvat tummaihoisten potilaiden kipuun tai oirekuvauksiin vähemmällä vakavuudella.
– Ennen kaikkea epäluulojen takana on kuitenkin rasismi yhteiskunnassa yleisellä tasolla, apulaisprofessori Chowkwanyun sanoo.
Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan joidenkin afroamerikkalaisten epäluuloja terveydenhuoltoa kohtaan selittää yhä myös 1970-luvulla päättynyt, surullisen kuuluisa Tuskegeen kuppakoe. Lääketieteellisessä tutkimuksessa mustien amerikkalaismiesten kuppatartuntoja jätettiin tahallisesti hoitamatta.
– Ne, jotka olivat kuulleet kokeesta, suhtautuivat terveydenhuollon viranomaisiin epäluuloisemmin.
Tuskegeen koe kesti 40 vuotta
Vuoden 1972 heinäkuussa sanomalehti The New York Timesin etusivulla julkaistiin uutistoimisto AP:n uutinen. Se paljasti Yhdysvaltain terveysviranomaisten hallinnoiman, 40 vuotta kestäneen ihmiskokeen, jossa oli tarkasteltu hoitamatta jätetyn kupan etenemistä ja vaikutuksia afroamerikkalaisiin miehiin.
Kuudestasadasta koekaniinista 399 sairasti kuppaa ja 201 toimi verrokkeina, mutta yksikään kokeeseen houkutelluista miehistä ei tiennyt kokeen todellista luonnetta. Kun uutinen julkaistiin, oli liki neljästäsadasta sairaudesta kärsineestä miehestä elossa enää 74. Heistä ainakin kuusi oli ehtinyt kuolla kuppaan ja yli 150 erilaisiin, mahdollisesti hoitamattomasta kupasta seuranneisiin sydänongelmiin.
Yhdysvaltain Alabamassa sijaitseva Tuskegee valikoitui kokeeseen poikkeuksellisen korkean tartuntaluvun vuoksi. Kokeen alkaessa noin 35 prosentilla väestöstä oli kuppatartunta.
– Saatat tuntea olosi terveeksi ja sinulla on silti pahaa verta, olivat mainokset syksyllä 1932 houkutelleet.
Terveysviranomaiset lupasivat köyhille afroamerikkalaisille miehille ilmaiseksi niin verikokeita kuin terveydenhoitoakin. Hoitohenkilökunta ei kertonut miehille hoitamatta jätetystä sukupuolitaudista eikä siitä, että pahan veren hoitaminen tarkoitti lähinnä turhia tutkimuksia.
Päinvastoin, kouluttamattomille miehille uskoteltiin heidän saavan hyvää, ilmaista hoitoa. Todellisuudessa miehet kävivät lääkärintarkastuksissa, joissa seurattiin kupan etenemistä, ja heille tehtiin turhaan röntgenkokeita sekä kivuliaita selkäydinpunktioita, joita mainostettiin ilmaisina erityishoitoina.
Myöhemmin miehiä houkuteltiin vuosittaisiin lääkärintarkastuksiin ilmaisella lämpimällä aterialla. Kuolleiden koekaniinien hautajaiskulut maksettiin, jos omaiset suostuivat ruumiinavaukseen.
Koe päättyi vasta uutisen tultua julki. Vuonna 1973 miesten puolesta nostettiin ryhmäkanne, joka päättyi 10 miljoonan dollarin sopuun oikeussalin ulkopuolella. Koekaniineista viimeisin kuoli vuonna 2004, seitsemän vuotta sen jälkeen kun presidentti Bill Clinton oli pyytänyt Tuskegeen kuppakoetta anteeksi koko kansakunnan puolesta.
Tuskegee-koe on tunnetuin, muttei ainut lääketieteellinen ihmiskoe, jonka Yhdysvaltain hallinto on toteuttanut. Esimerkiksi vankiloissa tehtyihin lääketieteellisiin kokeisiin osallistuminen on ollut vapaaehtoista lähinnä teorian tasolla.