Ei suomalaisia aivan turhaan vanhan kansan tapaan saunakansaksi kutsuta. Vielä 1980-luvulla monen suomalaisen peseytyminen rajoittui saunomisen yhteyteen – eikä niitä alusvaatteitakaan vaihdettu päivittäin.
Voisitko olla käyttämättä dödöä viikkoon? Tai olisitko valmis käyttämään samoja sukkia monen monta päivää? Niinpä. Mutta 1980-luvulla suomalaisten kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden käyttäminen sekä itsestään huolehtiminen oli vielä jokseenkin vähäistä.
Vuonna 1984 suomalaisista puolet kävi päivittäin kylvyssä tai suihkussa. Vuonna 1980 vastaava luku oli kuitenkin yksi kolmesta. Tämä selviää Teknokemian kuluttajatutkimuksesta.
Pesulla käyntiinkin yleensä silloin, kun saunottiin. Yleisellä tasolla erityisesti miesten hygienianhoito rajoittui saunomisen yhteyteen.
Nuoret naiset olivat innokkaimpia suihkuttelijoita – innokkaimmat saunojat olivat puolestaan 35–49-vuotiaat miehet.
– Vuonna 1984 teetetyssä tutkimuksessa todetaan, että saunakansan puhtaus oli jo hieman parantunut, jos asiaa verrataan vuoden 1980 vastaaviin tutkimustuloksiin. Eli pikku hiljaa hygieniataso alkoi nousemaan, asiantuntija Eeva-Mari Karine kertoo.
"Kasvaako meille puhtaampi sukupolvi?" pohdittiin 1980-luvun hygieniatutkimuksissa.
Syytä siihen, miksi 1980-luvulla hygieniataso oli vielä heikko, ei ole eritelty tutkimuksessa kovinkaan tarkasti.
– Syynä ei voinut enää olla kotien varustelutaso, koska suihkujen määrä oli jo hyvä ja kaupunkiasunnoissakin alkoi olla saunoja. Tuolloin 90 prosenttiin talouksista tuli jo kylmä vesi ja lämminkin vesi 84 prosenttiin, Karine kuvailee.
Tutkimuksesta selviää kuitenkin, että tahtotila puhtauteen oli suurempi kuin mitä itse käytäntö.
– Voi olla, että vanhat tavat vaikuttivat vielä taustalla, koska nuorten puhtaustaso oli keskimääräistä paremmalla tasolla kuin vanhempien. Tutkimuksessa pohditaan ”kasvaako meille puhtaampi sukupolvi?” – nuorten miesten ja naisten peseytymistavat alkoivatkin jo lähestyä toisiaan, kun taas vanhemmista henkilöistä naiset huolehtivat hygieniasta miehiä paremmin.
Vuonna 1984 vastanneista:
- 90% naisista ja 70 % miehistä pesi kainalonsa päivittäin.
- 72% pesi jalat päivittäin.
- 53% pesi hampaat kaksi kertaa päivässä.
- 43% vaihtoi alusvaatteet päivittäin.
- 12% kulki samoissa alusvaatteissa viikon – vuonna 1980 vastaava luku oli 30%
- Yli 65-vuotiaista miehistä lähes puolet kulki samoissa sukissa viikon.
- Vuodessa kulutettiin keskimäärin kaksi pulloa sampoota ja kaksi deodoranttia.
Huonoiten henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtivat maaseudulla asuvat miehet. Toimihenkilönaiset huolehtivat keskimääräistä paremmin henkilökohtaisesta hygieniasta.
Vuonna 1995 vastanneista:
- 95% naisista käytti hammastahnaa
- 90% miehistä käytti hammastahnaa
- 90% naisista käytti deodoranttia
- 80% miehistä käytti deodoranttia
1990-luvun puolessa välissä hygieniahoito olikin jo hyvällä tasolla.
Puhtaus on nyt osa arkea
Nykyään puhtautta arvostetaan aivan eri tavoin. Kosmetiikka- ja hygieniatuotteet ovat osa suomalaisten arkea, mikä näkyy jo ostotottumuksissa asti.
– Tilastoista näkee sen, että kosmetiikkaan käytetty rahamäärä on lähes tuplaantunut vuodesta 1995 vuoteen 2015. Keskimääräinen suomalainen käytti vuonna 2015 kosmetiikkaan 167 euroa, mistä hygieniatuotteiden osuus on noin 26 prosenttia. Kyseinen luku kattaa kaikki vauvasta vaariin, Karine kertoo.
Hygieniatuotteisiin lukeutuvat muun muassa pesunesteet ja saippuat, hammastahnat, deodorantit.
– Hiustenhoito ei kuulu tähän lukuun, joten sampoot ja muut tuotteet tulevat vielä tämän päälle. Kokonaisuudessaan suhteellisen hyvin hygieniaan vaikuttaviin tuotteisiin panostetaan tänä päivänä.
Suomalaiset kuluttajat käyttävätkin eniten rahaa hiustenhoitotuotteisiin, seuraavaksi hygieniatuotteisiin ja sitten ihonhoitoon.
Millainen onkaan suomalainen saunakulttuuri kaiken kaikkiaan?
9:04
Tiedot perustuvat vuonna 1984 Teknokemian Tiedotuskeskuksen Suomen Gallupilla teettämään kuluttajatutkimukseen.