Tutkija arvioi satunnaisvaihtelun olevan taustalla.
Kansanedustajat ovat entistä innokkaammin lähdössä ehdolle kuntavaaleihin, kertoo Uutissuomalainen. Kunnanvaltuustoon on Uutissuomalaisen keräämien tietojen mukaan pyrkimässä ainakin 174 istuvaa kansanedustajaa. Neljä vuotta sitten ehdolle lähti 162 kansanedustajaa.
Tehokkaimmin kansanedustajaehdokkaitaan ovat laittaneet liikkeelle pienet puolueet. RKP:n ryhmästä ehdolla ovat kaikki paitsi Ahvenanmaan edustaja, koska Ahvenanmaan kuntavaalit käydään eri aikaan. Lisäksi RKP:n euroedustaja Nils Torvalds on ehdolla Helsingin valtuustoon.
Myös kristillisdemokraattien kaikki viisi kansanedustajaa ovat ehdolla. Nyt-liikkeen ainoa kansanedustaja Harry Harkimo pyrkii Helsingissä pormestariksi.
Suuremmista puolueista SDP ja perussuomalaiset pääsevät yli 90 prosentin osuuteen. Toinen ääripää on keskusta, jonka 31 kansanedustajasta 24 asettuu ehdolle. Osuus on 77 prosenttia.
Lue myös: MTV Uutisten tiedot: Päätöksiä ei vielä ole – oikeusministeriö esittää Iltalehden mukaan kuntavaalien siirtoa kesäkuulle
"Nyt en ole nähnyt vastaavia ilmoituksia"
Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta arvioi, että ehdolle asettuvien kansanedustajien osuuden kasvu selittyy pitkälti satunnaisella vaihtelulla.
– Jotakin selitysarvoa voi olla sillä, että viime vaalien edellä useat kansanedustajat ilmoittivat tähtäävänsä maakuntavaaleihin. Nyt en ole nähnyt vastaavia ilmoituksia, Haveri sanoo Uutissuomalaiselle.
Maakuntavaalit liittyvät sote- ja maakuntauudistukseen. Ensimmäiset vaalit oli tarkoitus pitää vuonna 2018, mutta uudistus on venynyt ja nyt hallitus tähtää aluevaalien ajankohdaksi ensi vuotta.