Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uusi arkkipiispa on valittu. Hän on Espoon piispa Tapio Luoma.
Luoma päihitti arkkipiispanvaalin toisella kierroksella Porvoon piispan Björn Vikströmin alustavien tulosten mukaan äänin 374,667–292,333.
Luoma, 55, aloittaa arkkipiispana kesäkuun alussa. Arkkipiispana vuodesta 2010 toiminut Kari Mäkinen jää tuolloin eläkkeelle.
Luoma sai eniten ääniä myös vaalin ensimmäisellä kierroksella. Hän ei kuitenkaan saanut yli puolta äänistä, mikä tiesi vaalin venymistä toiselle kierrokselle.
Isoimmat erot samansukupuolisten vihkimisessä
Toisesta kierroksesta ennakoitiin tasaista. Suurimmaksi eroksi välillään ehdokkaat nostivat suhtautumisensa samaa sukupuolta olevien vihkimiseen.
Ehdokkaista liberaalimpana pidetty Vikström suhtautuu asiaan myönteisesti, kun Luoma puolestaan pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä.
Kurikassa syntynyt Luoma on teologian tohtori. Hän aloitti Espoon hiippakunnan piispana vuonna 2012.
Vaalitapa erikoinen
Vaalissa äänioikeutettuja oli hieman yli 1 500. Suurin osa heistä, noin 1 200, oli Turun arkkihiippakunnasta. Tämä johtuu siitä, että arkkipiispa on myös Turun piispa.
Ensimmäistä kertaa vaalia on kuitenkin muutettu alueellisesti tasapainoisemmaksi, vähentämällä Turun äänien painoarvoa.
Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kertoo, että ensimmäistä kertaa vaalia on muutettu alueellisesti tasapainoisemmaksi vähentämällä Turun äänien painoarvoa.
– Käytännössä Turun alueelta saatu äänimäärä jaetaan kolmella, jolloin asetelma tasoittuu. Turun seudulla on edelleen jonkun verran enemmän ääniä kuin koko muussa maassa on, mutta jakauma on selkeästi tasaisempi kuin aikaisemmin. Aiemmin Turun rooli on ollut huomattavasti vahvempi, ja siitä on tullut kritiikkiä, koska kyse on koko kirkon piispasta, Salomäki sanoo.
Äänioikeutettuja oli vat arkkihiippakunnan papit ja lehtorit sekä seurakuntien valitsemat maallikkovalitsijat.
Äänivaltaisia olivat myös kaikki kirkolliskokousedustajat sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Suoraan kansanvaaliin siirtymistä ei kirkon sisällä ole selvitetty.
– Asiaa ei ole selvitelty ainakaan sillä tavalla, että asia olisi ollut suorana ehdotuksena kirkon päätöksentekoelimissä. Keskustelua asiasta on varmaan käyty, Salomäki arvioi.