Lento-onnettomuudet johtuvat yleensä monen asian summasta, ja harvemmin yksistään koneen teknisestä viasta, kertoo Jukka Peurala.
Yleisilmailija Jukka Peurala suuntaa Porin lentoasemalle viikoittain. Peurala on tottunut lentäjä armeija-ajoistaan saakka, 24 vuoden kokemuksella. Ilmoille hän ampaisee vuoden ympäri.
– Jos sanotaan, että harrastajalentäjä lentää alle 10 tuntia vuodessa, niin aktiivisena harrastajalentäjänä minulla kertyy noin 60 – 80 tuntia vuodessa.
Haastavinta lentämisessä
Pienlentokoneella lentämisessä ja lennon valmistelemisessa tulee ottaa huomioon monia eri seikkoja. Peurala painottaa kiireettömyyttä ja tarkkaavaisuutta, jotta lentomatka sujuu hyvin.
– Ennalta suunniteltu kokonaisuus on kaiken a ja o. Ja tärkeintä on, että tuntee itsensä. Lentäjän täytyy tietää omat kykynsä ja rajoituksensa.
Peurala on välttänyt vakavammat vaaratilanteet, mutta hän painottaa, että sääolosuhteisiin tulee aina kiinnittää erityishuomiota.
– Sää asettaa haasteita. Jos pilvinen ja sateinen keli yllättää, niin on viisaampi kääntyä takaisin.
Lento-onnettomuudet puhuttavat
Peurala kuvaili Ruotsin Uumajan lähellä tapahtunutta laskuvarjohyppääjien pienkoneen lento-onnettomuutta todella ikäväksi tapaukseksi.
Tutkijoilla voi kuitenkin mennä jopa vuosi, ennen kuin kokonaiskuva onnettomuudesta on selvillä.
– Pienkoneissa ei ole mustaa laatikkoa. Uskon, ettei tästäkään tapauksesta yhtä yksittäistä syytä voida nimetä onnettomuuden aiheuttajaksi. Tässäkin on kyseessä tapausten summa.
– Kun onnettomuudet tutkitaan huolellisesti, niin aina on se tapaus, ettei onnettomuus aiheutunut vain yhdestä syystä. Syitä on yleensä useampi, jopa kolme tai enemmän. Kun ne sattuvat päällekkäin, niin onnettomuus tapahtuu. Yhtä syytä yleensä ei ole, vaan se on summa.
Vaimo ei uskalla kyytiin
Vaikka Peuralalla on parinkymmenen vuoden lentokokemus, ei hänen vaimonsa ole uskaltautunut kyytiin tähän päivään mennessä.
– Kaikki eivät pidä lentämisestä, Peurala naurahtaa.