Uusi kirja paljastaa kummallisia tapahtumia Raisa Räisäsen murhatutkinnassa: Vuonna 2008 mystinen "vainajien oikeusasiamies" lähestyi sairaalaa ja kertoi hoitavansa kuolleen Raisan asioita

Raisa Räisäsen katoamisesta tuli viime lokakuussa kuluneeksi 20 vuotta. Vaikka aikaa on kulunut paljon, Raisa on yhä Suomen kuuluisin kadonnut.

16-vuotiaan koripalloilijatytön katoamistapauksesta julkaistiin tällä viikolla Storytell-palvelussa toimittaja Tuomas Rimpiläisen kirjoittama äänikirja Motiivi murhaan - Kadonnut: Raisa Räisänen. Kirja paljastaa uusia tietoja henkilöistä, joita on tutkittu vuosien aikana.

Ylläolevalla videolla rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä kertaa Raisa Räisäs -tutkimuksen vaiheita. Rikospaikka käsitteli tapausta laajasti joulukuun ohjelmassa: Katso koko Rikospaikka-ohjelman jakso MTV.fi-palvelusta tästä linkistä!

Useita tutkintalinjoja

Raisa Räisänen katosi 16. lokakuuta 1999 Tampereella. Viimeinen varma havainto Raisa Räisäsestä on kello 22.50 Hämeenkadulta Sokoksen luota.

Tällä hetkellä keskusrikospoliisilla on jutussa kolme tutkintalinjaa: naispari, museoauto ja taksi. Krp tutkii tapausta murhana.

Naispari-linjassa kyse on havainnoista, joiden mukaan kevyesti pukeutunut nuori nainen käveli myöhään illalla vanhemman, rotevan naisen kanssa kohti Armonkalliota. Havainnot päättyvät kahteen kirkaisuun.

Poliisi on kertonut MTV:lle aiemmin, että tämä epäilty henkilö on olemassa, mutta häntä ei ole vielä tarkemmin yksilöity tai saatu näyttöä hänen syyllisyydestään.

Museoauto-linjassa tutkitaan sitä, että Raisa olisi mennyt tai laitettu hyvin vanhaan amerikkalaistyyliseen autoon. Taksi-linja puolestaan johtaa taksikyytiin turkkilaistyyppisen miehen kanssa Multiojankadulle.

Paljon kavereita

Raisa oli kadotessaan 16-vuotias lukiolaistyttö. Hänen vanhempansa olivat eronneet, joten hän asui pikkusiskonsa kanssa vuorotellen äitinsä ja isänsä luona. Raisalla oli myös isoveli.

Uudessa äänikirjassa Raisasta piirtyy kuva elämäniloisesta tytöstä. Hänellä oli paljon kavereita, hänen koulunsa sujui hyvin, hän menestyi koripallossa ja piti eläimistä.

Mutta vaikka Raisa oli kaikin puolin kunnollinen tyttö, hän oli myös siinä mielessä tyypillinen nuori, että hän tykkäsi juhlia eivätkä vanhemmatkaan tienneet kaikista tytön jutuista.

Rimpiläisen kirjasta selviää, että Raisa kerjäsi 90-luvun lopulla pitkään isältään lupaa järjestää kotibileet. Lopulta isä suostui syyskuussa 1998. Juhlat pidettiin noin vuosi ennen Raisan katoamista.

Kotibileet johtivat kaaokseen

Kotibileet eivät sujuneet toivotulla tavalla, sillä juhliin tuli paljon ylimääräistä porukkaa. Syntyi kaaos ja tuli myös tappelu. Tilanne kehkeytyi niin vakavaksi, että kotibileet päätyivät jutuksi Ilta-Sanomiin. Jutussa ei kuitenkaan mainittu Raisaa.

Kirjan mukaan Raisa oli kutsunut juhliin isänsä kotiin Tampereen Petsamoon 20 kaveriaan. Isä valvoi tilannetta yläkerrassa. Lopulta isän oli myös puututtava tilanteeseen.

Juhliin tuli peräti sata nuorta ja kodissa syntyi kaaos. Isä hälytti paikalle poliisin.

Talossa tapahtui myös väkivallanteko, josta Ilta-Sanomat uutisoi pintapuolisesti. Rimpiläinen selvitti tekoa tarkemmin kirjassaan.

Tyttö hakkasi ja potki toista

Kirjan mukaan kotibileistä ei koskaan kirjattu rikosilmoitusta. Sen sijaan pahoinpitelystä ja näpistyksestä tehtiin rikosilmoitus, mutta Raisa ei liity asiaan edes asianomistajana.

Talolla oli tullut tappelu 16-vuotiaan ja 15-vuotiaan tytön välillä. Vanhempi oli hakannut ja potkinut nuorempaa. Pahoinpitelyyn osallistui myös 17-vuotias nuori.

Osa juhlijoista yritti saada pahoinpitelyn loppumaan, samalla kun osa yllytti.

Pahoinpitelijät kertoivat esitutkinnassa, että he olivat olleet liian humalassa ja he olivat pahoillaan teosta.

Kirjassa todetaan, että kuokkavieraiden teot eivät liity Raisaan eikä sellaista edes yritetä väittää. Kotibileiden osallistujia ei ole kuulusteltu Raisan katoamisen tutkinnassa.

– Mikään ei myöskään viittaa siihen, että kukaan bileissä liittyisi katoamiseen. Kotibileet ovat kiinnostava tapahtuma lähinnä siksi, että on tärkeää ymmärtää kadonneen ihmisen luonnetta ja käyttäytymistä, jotta kaikki mahdolliset vaihtoehdot tulevat tutkinnassa arvioiduiksi, Rimpiläinen kirjoittaa kirjassaan.

Äidin puhelu meni vastaajaan

Raisan äiti kertoi poliisille, että tytär ilmoitti hänelle aina, jos hän jäi jonnekin yöksi. Siksi äiti huolestui nopeasti, kun Raisasta ei kuulunut mitään lokakuisena yönä 1999. Äiti nukkui huonosti, kuten aina, jos joku lapsista oli poissa kotoa.

– Äiti heräsi seitsemältä ja meni heti tarkistamaan Raisan huoneen. Se oli tyhjä. Kännykässäkään ei näkynyt soittoa Raisalta. Siihen äiti olisi kyllä herännytkin, sillä Raisalla oli joskus tapana herättää äiti lyhyellä soitolla.

– Äiti ihmetteli, ettei Raisa ollut soittanut tai lähettänyt tekstiviestiä. Se ei ollut lainkaan Raisan tapaista. Äiti soitti Raisan numeroon. Puhelussa ei kuulunut hälytysääntä vaan puhelu meni suoraan vastaajaan, kirjassa kerrotaan Raisan katoamisyön jälkeisestä aamusta.

Oli sunnuntaiaamu 17. lokakuuta 1999.

Ryhdyttiin nopeasti tutkimaan tappona

Räisäsen vanhemmat huolestuivat tyttärestään heti tuona sunnuntaina. He tiesivät, että Raisalle oli tapahtunut jotain.

Raisa oli ollut edellisenä iltana kaverinsa kanssa juhlimassa Tampereen keskustassa.

Vanhemmat ilmoittivat tyttärensä katoamisesta poliisille heti maanantaina, ja asiasta kirjattiin sekalaisilmoitus. Sellainen kirjataan kadonneeksi ilmoitetusta henkilöstä, jos poliisilla ei ole syytä epäillä rikosta.

Tuoreessa kirjassa kerrotaan, että poliisi ei järjestänyt kolmeen päivään näkyviä etsintöjä. Alkupäivien jälkeen toiminta lähti kuitenkin liikkeelle nopeasti ja kolmen päivän jälkeen poliisi tiedotti julkisuuteen Raisan katoamisesta.

– Mitään konkreettista todistetta henkirikoksesta ei ollut, mutta jo kuusi päivää katoamisesta poliisi kirjasi asiasta rikosilmoituksen tutkintanimikkeellä tappo, kirjassa sanotaan.

Raisan ruumista etsittiin muun muassa Tammerkoskesta ja Ratinansuvannosta. Mitään ei löytynyt.

Todistajan mukaan Raisa huumattiin

Vuosien aikana poliisi on selvittänyt eri tutkintalinjoja ja pitänyt vaihtoehdot avoimina.

Kirjassa kerrotaan, että kesällä 2008 poliisi kiinnitti huomionsa mieheen, jolla oli Raisan katoamisen aikaan ollut mahdollisuus käyttää 1950-luvun Cadillacia. Eräällä pirkanmaalaisyhtiöllä oli käytössä tuollainen auto ja Raisan katoamisyönä auto oli huollossa yrittäjän autotallissa.

– Tiedossa ei ole, epäilikö poliisi yrittäjää Raisan taposta, mutta ainakin yrittäjän lähipiiriä poliisi tutki.

Miestä vastaan ei kuitenkaan saatu näyttöä.

– Keväällä 2010 eräs todistaja kertoi kuulleensa, että kaksi miestä olisi kuljettanut Raisan huumattuna museoautolla Kangasalle johonkin taloon tai halliin. Todistaja totesi kuulleensa tarinan eräältä naiselta. Nainen oli kertonut todistajalle, että hän oli ollut paikalla, kun miehet surmasivat Raisan talolla ja hautasivat ruumiin talon läheisyyteen.

Poliisi tutki näitäkin miehiä, mutta näyttöä heidän osallisuudesta Raisan katoamiseen ei saatu.

– Vaikka vihje vaikuttaa suoranaiselta läpimurrolta, siihen sisältyy useita epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin se oli kuulopuhetta, sillä todistaja itse ei edes väittänyt olleensa paikalla. Toiseksi ihmisillä on omituisia tarpeita kertoa asioista, jotka eivät ole totta, Rimpiläinen kirjoittaa kirjassaan.

Iäkäs mies lähetti sairaalaan erikoisen kirjeen

Kirjassa paljastetaan, että vuonna 2008 tapahtui myös erikoinen episodi, kun iäkkään puoleinen mies lähetti erääseen sairaalaan kirjeen. Vastaanottajan mielestä kirje muistutti erehdyttävästi viranomaiskirjettä poliisilogoineen.

Mies oli kertonut tittelikseen "vainajien oikeusasiamies".

Poliisi kutsui miehen kuulusteluihin epäiltynä virkavallan anastuksesta. Tuossa vaiheessa häntä ei vielä yhdistetty Raisan katoamiseen.

Kuulusteluissa mies kertoi vievänsä vainajien asioita eteenpäin.

– Sitten hän mainitsi kolme naista, joiden asioita hän muka hoiti. Yksi naisista oli Raisa Räisänen.

Rimpiläinen kertoo kirjassaan, että miehen kuulustelupöytäkirja on sekava. Siitä ei ilmene mitään järjellistä perustetta miehen teolle eikä sille, miksi hän viittasi puheissaan Raisaan.

Mies tuomittiin sakkoihin poliisin tunnuskuvan luvattomasta käytöstä.

– Mitään näyttöä hänen osallisuudestaan Raisan katoamiseen ei ole, kirjassa todetaan.

Nuori mies väitti surmanneensa Raisan

Kirjassa kerrotaan myös eräästä miehestä, jonka osuutta Raisan katoamiseen poliisi tutki vuonna 2013.

Pirkanmaalla asuva nainen kertoi tuolloin poliisille, että hänen entinen poikaystävänsä oli kerran itkeskellen kertonut surmanneensa Raisa Räisäsen ja "dumpanneensa" ruumiin johonkin.

Kirjan mukaan mies oli Raisan katoamisen aikaan alaikäinen.

– Poliisi selvitti tätäkin vihjettä kuuntelemalla miehen puhelinta, mutta näyttöä miehen osallisuudesta ei saatu.

Haaveet eivät toteutuneet

Raisan katoamista on tutkittu tiiviisti yli 20 vuoden ajan.

Viime syksynä keskusrikospoliisi antoi Raisan katoamisen vuosipäivän alla julkisuuteen kaksi julkaisematonta valvontakamerakuvaa tapaukseen liittyen. Kuvat olivat autoista, jotka saattavat liittyä katoamistapaukseen.

Kuvien julkaisun jälkeen poliisi sai yli 300 vihjettä Raisa Räisäsen tapauksesta.

– Kyllähän se aika, 20 vuotta, tekee epävarmuustekijöitä. Mutta koitetaan niitä selvittää, tapauksen tutkinnanjohtaja Paavo Tuominen kommentoi viime syksynä MTV Uutisille.

Poliisi toivoo yhä, että Raisan katoamistapaus selviäisi, vaikka aikaa onkin kulunut paljon. Samaa toivovat tietenkin myös Raisan omaiset.

Tuoreessa äänikirjassa kerrotaan, että Raisa kirjoitti päiväkirjaa. Siitä selvisi, että hän haaveili normaaleista asioista, kuten valmistumisesta, puolisosta ja perheestä.

– Almanakkamerkintöjen mukaan Raisa uskoi olevansa viiden vuoden kuluttua ylioppilas. Kymmenen vuoden kuluttua hän olisi kihloissa. 20 vuoden kuluttua hän olisi naimisissa ja hänellä olisi lapsia. Mikään hänen suunnitelmistaan ei toteutunut.

Lue myös:

    Uusimmat