Vertaislainaus on Suomessakin kasvava ala, jonka sääntely on toistaiseksi ollut vähäistä. Maailmalla vertaislainaus on jo miljardibisnestä.
Vertaislainauksen idea on, että välittäjäyritys saattaa yhteen lainaa tarvitsevat kuluttajat ja korkotuottoja kaipaavat sijoittajat. Välittäjä saa tuottonsa välityspalkkioista, jotka maksaa lainan ottaja. Pankkitoiminnasta ja muusta luotonannosta vertaislainaus eroaa siinä, että rahat eivät ole välittäjäyrityksen hallussa, vaan nimensä mukaisesti se vain välittää rahat lainaajille.
– Suomessa viimeisten kolmen vuoden aikana vertaislainabisnes on kasvanut pienistä luvuista merkittävästi ja nopeasti. Tietenkin kokonaisuutena toiminta on edelleen varsin pientä, kertoo Fellow Finance -vertaislainayrityksen toimitusjohtaja Jouni Hintikka.
Pesäeroa pikavippeihin
Vertaislainan korko Suomen suurimpien välittäjien, Fellow Financen, Fixuran tai Lainaaja.fi:n palvelujen kautta voi olla kymmeniä prosentteja, todellinen vuosikorko jopa viisikymmentä. Vastaavasti sijoittajien tuotot voivat yhtiöiden mukaan olla yli kymmenen prosenttia.
Fellow Financen Hintikan mukaan heidän välittämissään lainoissa keskimääräinen korko ennen kuluja on kaksikymmentä prosenttia. Yhtiön mukaan pikavipeistä toiminnan erottaa paitsi itse vertaislainan toimintaperiaate, myös laina-ajat:
– Meillä tyypillinen laina on kolmen, neljän vuoden kuukausittain lyhennettävä laina. Tyypillinen lainaaja taas 45-vuotias suomalainen palkansaaja, keskimäärin 2600 euroa kuukaudessa tienaava ihminen, Hintikka kertoo.
Maailmalla halvempaa
Suomessa pankeista vakuudetonta lainaa saa ainakin toistaiseksi useimmiten halvemmalla kuin vertaislainan avulla, jos pankki sitä myöntää. Esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa vertaislainojen korot ovat kovemmasta kilpailusta johtuen Suomea matalampia.
Toinen vertaislainoja nostava ryhmä ovat aloittelevat yritykset, jotka eivät vielä saa lainaa pankista, mutta tarvitsevat lainaa toiminnan kehittämiseen, vaikka sitten kalliimmalla.
Valtio näkee hyödyt ja tarkentaa sääntelyä
Toistaiseksi vertaislainabisnestä säädellään Suomessa vain kuluttajasuojalain avulla ja sekin koskee vain välittäjäyritystä. Laina on yksityishenkilöiden välinen, joten sitä ei kuluttajansuoja koske.
Valtiovarainministeriön joukkorahoituslakia valmisteleva virkamies näkee vertaislainan digitalisaation ilmentymänä rahoitusalalla:
– Ilman muuta me nähdään tää positiivisena ja lähdetään siitä, että rahoitusalan monipuolistaminen on kaikkien etu. Saadaan kilpailua ja sijoittajille korkeariskisiä sijoituskohteita. Meidän näkökulmasta tällaiset vaihtoehtoiset rahoitusmarkkinat ovat tulevaisuutta, arvioi neuvotteleva virkamies Aki Kallio Valtiovarainministeriöstä.
Kallio korostaa samaan aikaan myös sääntelyn merkitystä, jotta vältyttäisiin väärinkäytösten riskeiltä uudella, nopeasti kasvavalla alalla.
Laissa tai asetuksissa ei vielä edes määritellä vertaislainaamista tarkasti. Oikeusministeriön työryhmä kuitenkin valmistelee täyttä häkää uudistusta, jossa määriteltäisiin vertaislainatoimijoiden velvollisuudet. Valmista pitäisi olla ensi kuussa.