Uusi tutkimus paljastaa aiemmat arviot liian varovaisiksi: Nouseva merenpinta uhkaa hukuttaa useita kaupunkeja vuoteen 2050 mennessä

Uusi tutkimus perustuu entistä tarkempiin, satelliittimittauksiin perustuviin laskelmiin. New Jerseyn Climate Centralin tutkijat havaitsivat, että aiemmat arviot merenpinnan nousun vaikutuksista olivat liian optimistisia. Uuden tutkimuksen mukaan 150 miljoonaa ihmistä elää nyt alueella, joka peittyy meren alle vuoteen 2050 mennessä. 300 miljoonaa ihmistä uhkaa jäädä tulvan alle vähintään kerran vuodessa. Aiemman arvion mukaan luku oli 80 miljoonaa.

– Nämä arviot todistavat, miten ilmastonmuutos voi muuttaa perusteellisesti kaupunkeja, talouksia, rannikkoviivoja ja alueita meidän elinaikanamme, muistuttaa Scott Kulp, johtava tutkija Climate Central -tutkimuslaitoksesta The Guardian -lehden haastattelussa.

Pahimmat riskialueet Aasiassa

Merenpinnan nousulla on arvioiden mukaan suurimmat vaikutukset Aasiassa, jossa suurin osa maailman väestöstä asuu.

Indonesiassa hallitus on jo ilmoittanut suunnitelmista siirtää pääkaupunki pois Jakartasta, joka on altis tulvimiselle. Uusien arvioiden mukaan Indonesiassa 23 miljoonaa ihmistä asuu riskialueella. Aiempi arvio oli 5 miljoonaa.

– Maailmanlaajuisesti suhteettoman suuri määrä rakennuksia on matalilla alueilla lähellä merta. Vahinkoriski on todella iso, sanoo Benjamin Strauss, Climate Centralin toimitusjohtaja The Guardian -lehden haastattelussa.

Lukuisat suurkaupungit uppoamisvaarassa

Etelä-Vietnam on vaarassa kadota aaltoihin. 20 miljoonaa ihmistä, neljäsosa maan väestöstä, elää uppoamisvaarassa olevalla alueella. Veden alle uhkaa jäädä esimerkiksi maan talouden keskus Ho Chi Minh City.

Thaimaassa yli 10 prosenttia asukkaista elää uppoamisvaarassa olevalla alueella. Aiempi arvio oli yksi prosentti.

Shanghaissa vesi uhkaa vallata kaupungin ydinkeskustan. Intian Mumbai, yksi maailman suurimmista kaupungeista, uhkaa upota kokonaan.

Valtioiden pitäisi varautua väestön siirtämiseen

Kaupungit voivat rakentaa suojavalleja ja muita suojarakenteita. Asiantuntijoiden mukaan valtioiden pitäisi nopeasti ryhtyä varautumaan merenpinnan nousuun.

– Valtioiden pitäisi valmistautua esimerkiksi vaara-alueella asuvien ihmisten asuttamiseen turvallisemmille alueille. Olemme yrittäneet soittaa hälytyskelloja. Tiedämme, että vedenpinta nousee. Meillä ei juuri ole ennakkotapauksia näin mittavasta väestön siirtämisestä, huomauttaa Dina Ionesco Kansainvälisestä siirtolaisuusjärjestöstä (IOM) New York Timesin haastattelussa.

Vaarassa on myös paljon historiallisia aarteita ja kulttuuriperintöä. Esimerkiksi Aleksanteri Suuren perustama Aleksandrian kaupunki Egyptissä uhkaa jäädä aaltojen alle.

Alueelliset konfliktit voivat kärjistyä

Ihmisten siirtyminen vaara-alueilta muualle voi myös kärjistää alueellisia konflikteja. Muun muassa Basra, Irakin toiseksi suurin kaupunki, voi olla suurelta osin veden alla vuonna 2050.

– Se lisää alueen sosiaalista ja poliittista epävakautta ja voi johtaa aseellisiin koflikteihin. Myös terrorismin todennäköisyys kasvaa. Vedenpinnan nousu on enemmän kuin ympäristöongelma. Se on myös humanitaarinen, sotilaallinen ja turvallisuuteen liittyvä ongelma, arvioi John Castellaw, entinen Yhdysvaltain merivoimien kenraaliluutnantti ja nykyinen Ilmasto ja turvallisuus -keskuksen neuvonantaja New York Timesille.

Tutkijat muistuttavat, että uudetkin arviot merenpinnan nousemisesta voivat olla liian pieniä. Jos Etelämantereen jääpeite sulaa, nouseva merenpinta uhkaa jo 640 miljoonaa ihmistä vuoteen 2100 mennessä.