Pitkään valmisteltu hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi lisää ennen kaikkia joustoja työaikoihin. Jatkossa työnantaja ja työntekijä voisivat sopia joustotyöajasta, jos vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
Joustotyöaika soveltuu erityisesti asiantuntijatehtäviin, jossa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja kokonaisaikataulu.
Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan uusi työaikalaki pyrkii vastaamaan työelämän murrokseen ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.
Uudistus turvaa Lindströmin mukaan työntekijöiden työntekijäsuojelun, mutta samalla luodaan sijaa työntekijän ja työnantajan yhteisymmärrykseen perustuviin työaikaratkaisuihin.
– Se ottaa nykyistä paremmin ihmisten yksityisen elämän, sosiaalisen elämän ja perhe-elämän ja toisaalta työelämän vaatimukset. Tässä on pyritty vastaamaan siihen, että toisaalta siinä olisi sitä pakottavaa lainsäädäntöä ja todella paljon joustoelementtejä, joilla on pyritty tuomaan sinne sisälle elementtejä, joissa voidaan sopia keskenään työntekijä ja työnantaja, Lindstöm sanoo.
EK pettyi esitykseen
Työaikalain uudistusta voidaan pitää merkittävänä, sillä laki säätelee lähes kaikkien suomalaisten työaikoja.
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK pettyi hallituksen esitykseen. EK katsoo, että esitys on ajastaan jäljessä ja vie Suomen lainsäädäntöä kilpailijamaitaan jäykemmäksi.
EK olisi halunnut rajata asiantuntijat pois työaikalalain piiristä. Johtaja Ilkka Oksalan mukaan hallituksen esitys tuo uusia ammatteja sääntelyyn.
– Varsinkin asiantuntijatyössä asiantuntijat itse päättävät työajoistaan. Mielestäni tämä kehitys, joka työpaikoilla on ollut, olisi pitänyt ottaa huomioon työaikalaissa. Eikä niin, että laajennetaan työaikalain soveltamisalaa, kun sitä olisi pitänyt supistaa, Oksala sanoo.
Muun muassa korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA ja ammattiliitto Pro ovat tyytyväisiä, että asiantuntijat ja keskijohto kuuluvat uuden työaikalain soveltamisen piiriin.
Säännökset työaikapankista
Voimassa olevan lakiin verrattuna keskeisiä uudistuksia uudessa laissa on joustotyöajan lisäksi myös työnantajapankkia koskevat säännökset, jotka mahdollistavat lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla.
Työaikapankilla tarkoitetaan järjestelmää, jollla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voitaisiin säästää ja yhdistää toisiinsa.
Palkasaajajärjestö SAK pitää hyvänä, että uudistuksessa työaikalakiin lisätään säädökset työaikapankista, joka lisää mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ- ja vapaa-aikaa.
Ammattiliitto Pron mukaan uusi työaikalaki edistää paikallista sopimista.
– Työaikapankin ja joustotyöajan säännökset mahdollistavat lisää paikallista sopimista, mikä on tervetullutta. Näillä elementeillä voidaan paikallisesti sopien mahdollistaa työn- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen entistä paremmin, toteaa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.