Vanhempien yhteisen ajan löytämisen haasteista uusperhearjessa kertoi Uutisaamussa keskiviikkona 16.9. Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo.
Uusperheet kohtaavat monenlaisia haasteita arjessaan. Uusperheiden arjessa on harvoin vain kahta osapuolta, vaan huomioon täytyy ottaa myös edellisistä liitoista tulevat lapset ja entiset kumppanit. Myös vanhat käytösmallit ja toiveet, kuinka haluaisi elää ja saada läheisyyttä uudessa suhteessa voivat aiheuttaa haasteita uusperheen arjessa.
Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo toteaa, että kerättyjä oppeja ensiperheestä voi pitää myös suurena voimavarana.
– Kun takana on leskeytyminen tai ero, niin on ehkä pitänyt jo pysähtyä ja miettiä, mitä haluaa elämältä, Heikinheimo kertoo Uutisaamussa.
Heikinheimon mukaan ensiperhe on perhe, joka muodostetaan, kun kaksi sinkkua pariutuvat ja muodostavat perheen ja saavat lapsia, biologisia tai adoptoituja.
– Jos nämä vanhemmat eroavat ja rakentavat uusia perheitä tahoillaan, ovat ne sitten uusperheitä, kertoo Heikinheimo.
Tyypillisessä suomalaisessa uusperheessä lapset tulevat äidin mukana ja isä on joko lapseton, tai miehen lapset ovat pääsääntöisesti jääneet ex-puolison luokse. Uusperheissä on myös viime vuosina yleistynyt muoto, jossa vuoroasuvia lapsia tulee mukaan uusperheen arkeen isänkin puolelta.
Uusperheiden ongelmat
Uusperheiden vuorovaikutuksen rakenteet ja mahdolliset ongelmat ovat pitkälti samankaltaisia kuin ensiperheissä.
– Uusperhe rakentuu ensisijaisesti parisuhteen varaan. Ilman sitä ei ole myöskään uusperhettä, sanoo Heikinheimo.
Uusperheissä ei kuitenkaan samalla tavalla pystytä viettämään kuherruskuukautta, jossa parisuhteen osapuolet tutustuvat toisiinsa ja toisen tapaan pyörittää arkea. Usein myös vanhemmuuden rooliin täytyy hypätä jo varhaisessa vaiheessa parisuhdetta.
– Vaikka et olisi yhdenkään biologisen lapsen vanhempi, niin yhtäkkiä on päätettävä, millainen vanhempi olisit ja suostutko edes vanhemman rooliin, Kertoo Heikinheimo.
Myös entiset kumppanit ja yhteisten lasten vuoroasumisen järjestäminen voivat aiheuttaa kitkaa uusperheen arjessa. Entisen kumppanin kanssa on usein välttämätöntä pitää jonkinlainen väylä kommunikoinnille ja järjestelylle auki.
Uutisaamun mukaan Suomessa avioliitoista noin puolet päätyy eroon. Uusperheissä eron riski on suurempi, jopa 5–10 prosenttia.
– Siellä on olemassa jo kokemusta siitä, että pärjäisi yksinkin, sanoo Heikinheimo.