Suomalaisissa uusperheissä lapset viettävät joulua eri vanhempiensa kanssa useimmiten vuorovuosina.
Yleistä on myös joulun päivien jakaminen. On tärkeää, että lapsi saa esittää toiveita joulun suhteen, mutta vastuu ja valta päätöksistä on kuitenkin aina vanhemmilla, Suomen Uusperheiden Liitosta kerrotaan.
Väestöliiton psykologin ja vanhemmuustiimin esimiehen Suvi Larun mukaan tiettyjen ihmisten näkeminen sekä yksittäiset asiat tai joulun traditiot voivat olla lapselle todella tärkeitä. Niitä olisikin hyvä pyrkiä edes jollain tapaa säilyttämään.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton päällikön Tatjana Pajamäen mukaan vanhempien tulisi joulujärjestelyissä huomioida, että lapset ovat yksilöllisiä.
– Joillekin lapsille on tärkeää tietää hyvissä ajoin, kenen kanssa he pyhänsä viettävät. Joitakin lapsia saattavat ahdistaa liian nopeat siirtymät. Jotkut taas haluaisivat jakaa joulun pyhät joustavammin, ja kaavamaiset sopimukset voivat tuntua epäreiluilta, Pajamäki listaa.
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia
Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtajan Kirsi Heikinheimon mukaan sekä ero että joulu herättävät vahvoja tunteita. Kun tunteet yhdistetään, heräävät helposti myös kaikki vaille jäämisen, katkeruuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet.
Heikinheimo painottaa, että joulun tulisi tuntua lapsesta mahdollisimman helpolta. Lapsen ei tarvitse kannatella sitä vanhempaa, joka kenties jää kotiin pahalla mielellä, eikä sitä vanhempaa, joka on voimakkaiden tunteiden vallassa. Sen sijaan lapsen pitäisi saada vain iloisesti siirtyä tilanteesta toiseen.
Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila saa joulun alla useita yhteydenottoja riitaisiin uusperhetilanteisiin liittyen. Puheluita tulee esimerkiksi isovanhemmilta, jotka pohtivat, miten he saisivat joululahjan perille lapsenlapselleen.
– Riitaisat erot ja eron jälkeen rikkoutuneet välit eivät saa olla syy rikkoa lapsen oikeutta muistoihinsa ja ihmissuhteisiinsa. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia, Kurttila linjaa.