Yhä useampi seurakuntatalous tekee miinusmerkkistä tulosta, kertoo Uutissuomalainen.
Viime vuonna jo joka toinen seurakuntatalous teki negatiivisen tuloksen. Vielä vuonna 2015 vastaava osuus oli noin joka kolmas.
Toisaalta seurakuntatalouksien yhteenlasketut tulokset ovat edelleen kirkkaasti plussan puolella. Taseiden ylijäämien yhteismäärä on jopa kasvanut.
– Tämä kertoo polarisaatiokehityksestä, jossa muutamat kaupunkiseudut kasvavat monin tavoin ja muu Suomi kuihtuu, sanoo Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander.
Vähenevä jäsenmäärä suurin syy taloushaasteisiin
Seurakuntatalous tarkoittaa taloudellisesti itsenäistä seurakuntaa tai seurakuntayhtymää. Niitä oli viime vuonna 278.
Viime tilikausi tuotti yhteensä reilut 700 000 euroa ylijäämää, mutta sitä veti reilusti alas Helsingin seurakuntayhtymän iso sijoitusten arvojen alaskirjaus.
Ilman Helsinkiä plussaa kertyi 13,7 miljoonaa euroa. Taseissa oli ylijäämää lähes 1,1 miljardia.
Suuriin syy seurakuntien taloushaasteisiin on vähenevä jäsenmäärä. Runsas 70 prosenttia seurakuntien tuotoista kun tulee kirkollisveroista.
Vuodenvaihteessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 69,7 prosenttia suomalaisista.