Putin piti presidentti Tarja Halosen lapsuuskuvaa työpöydällään: "Valtaa käyttävät naiset kutistetaan pikkutytöiksi"

Kirjailija-toimittaja Meri Valkaman kirjassa presidentti Tarja Halosen poliittisesta perinnöstä Halonen avaa muun muassa sitä, miten hän näkee suhteensa Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.

– Uskon, että Halonen on käynyt syvää keskustelua itsensä kanssa monista omien presidenttikausiensa aikaisista päätöksistä ja myös suhteestaan Putiniin. Mutta siihen, mihin lopputulokseen hän on pohdinnoissaan päätynyt, ainoa oikea ihminen vastaamaan on hän itse, Valkama sanoo.

Valkama kysyi Haloselta, kokiko hän tulleensa huijatuksi Putinin osalta.

– Ei. Pikemminkin on olo, että mikä oikein meni pieleen ja missä vaiheessa. Minusta kyse on ollut vähittäisestä luisumisesta, Halonen vastasi kirjassa.

Halosen mukaan Putinin "toinen puoli" näyttäytyi hänelle ensimmäisen kerran toisen Tshetshenian sodan aikana.

– Kun kysytään, oliko hyökkäys Ukrainaan minulle yllätys, niin siinä mielessä ei, että Putinin joskus tunteneena tiesin, että hänellä oli tumma, synkkä puolensa. Se tuli esiin erityisesti keskusteluissa Tshetsheniasta.

STT pyysi kustantamon kautta myös Haloselta haastattelua kirjaan liittyen, mutta Halonen ei haastattelua halunnut antaa.

"Puistattava tarina"

Kirjassa kerrotaan myös hieman hyytävä yksityiskohta Halosen vierailusta Venäjällä vuonna 2006, jolloin hän ohitti Putinin työhuoneen.

Putinin työhuoneen työpöydälle oli aseteltu kaksi valokuvaa. Toinen niistä oli Halosen lapsuudenkuva, toinen Saksan tuolloisen liitokansleri Angela Merkelin lapsuudenkuva. Molemmat kuvat olivat olleet käytössä johtajien vaalikampanjoinnissa.

– Minusta tarina on puistattava ja nostaa mieleeni kaikenlaisia ajatuksia psykologisesta sodankäynnistä, jossa toiset valtiojohtajat, tässä tapauksessa valtaa käyttävät naiset, kutistetaan mielikuvissa pikkutytöiksi, joita on helppo vähätellä tai ohjailla tai ohittaa, Valkama kirjoitti kirjassa.

Hän totesi asian myös Haloselle, joka ajatteli toisin. Halonen uskoi, että valokuvan tarkoituksen olleen pikemminkin viestiä, että Putin arvosti häntä ja Merkeliä.

Lue myös: Putin järjesti koirapelkoiselle Angela Merkelille ikävän yllätyksen: "Hän nautti sadistisella tavalla siitä vallasta"

Haloselle kritiikkiä Venäjän-politiikastaan

Ennen Valkama ajatteli, että sodat ja luonnonkatastrofit ovat poikkeustiloja. Katsaus Halosen presidenttikausiin (2000–2012) sai hänet tajuamaan, että maailmassa on jatkuvasti käynnissä kriisejä.

– Ja ne ihmiset, jotka niitä joutuvat ratkomaan, ovat Halosen kaltaiset tai hänen asemassaan olevat ihmiset. Maailmantuskaa potevaa ihmistä ei varsinaisesti helpota ajatus siitä, ettei ole mitenkään itsestään selvää, että selviämme jokaisesta eteen tulevasta kriisistä.

Kirja on vuoropuhelua Valkaman ja Halosen välillä, mutta samalla käydään läpi Halosen presidenttivuosia ja tämän nykyisiä kansainvälisiä tehtäviä.

Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, Halosta ryhdyttiin kritisoimaan rajusti hänen aiemmasta Venäjän-politiikastaan. Tuon kritiikin seurauksena syntyi kirjaidea Halosen poliittisesta perinnöstä.

Kirjaa varten Valkama kävi läpi esimerkiksi tviittejä, joita Halonen sai Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alettua.

– On naurettavaa, miten se koko kritiikki henkilöityi häneen.

Lue myös: Joe Biden kysyi Tarja Haloselta, miten Putinia kannattaa käsitellä: "Hän haistaa veren" – Halosen perinnöstä julkaistaan kirja

Halonen toteutti omana aikanaan laajasti kannatusta nauttinutta Venäjä-politiikkaa, Valkama sanoo. Vasta Ukrainan sodan alettua, siis kymmenen vuotta Halosen presidenttikausien jälkeen, sitä ryhdyttiin ruotimaan kielteiseen sävyyn

– Onhan se tosi kiinnostavaa, että se presidentti, joka oli vallassa Krimin valtauksen aikaan, ei saanut samanlaista paskamyrskyä niskaansa kuin Halonen, Valkama sanoo.

Samaa pohtii kirjassa Halosen entinen lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk. Romantschuk oli pannut merkille, että kun Suomessa Ukrainan sodan alkamisen jälkeen kiivaasti etsittiin syyllisiä, jostakin syystä sormea osoiteltiin vain Haloseen päin.

Esimerkkinä hän nostaa Halosesta ja Venäjän presidentti Vladimir Putinista otetun kuvan Allegro-junassa. Sitä on levitelty ja pilkattu laajasti. Vastaavasti kuvaa presidentti Sauli Niinistöstä pelaamassa jääkiekkoa yhdessä Putinin kanssa samanlaiset pelipaidat päällä ei ole nostettu esille juuri missään.

– Romantschukin teoria on, että syy siihen on, että Halonen on vasemmistolainen ja nainen. Itse olen aika samalla linjalla.

"Emme näe Halosen painoarvoa"

Halosen entisten ja nykyisten kansainvälisten tehtävien lista on pitkä. 

Kirjassa Valkama seuraakin Halosen työtä mukana matkoilla esimerkiksi Israelissa ja Palestiinassa. Matkalla Halonen oli osittain YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin toiveesta.

– Minusta emme tunne Halosen verkostoitumista ja painoarvoa kuten esimerkiksi Martti Ahtisaaren. Halonen kuuluu esimerkiksi Guterresin korkean tason neuvoa-antavaan paneeliin, joka on pääsihteerin tukena erilaisten kriisien ja konfliktien ratkomisessa. Se ei ole vähäpätöinen asia.

Kirjassa luvataan sen käsittelevän Halosen poliittista perintöä. Mikä se on, oli lopulta kysymys, johon Valkama ei löytänyt yhtä yksinkertaista vastausta kuin Niinistön kohdalla, johtuen muun muassa aikakausien erilaisuudesta.

– Yksi ilmeinen asia on tietenkin se, että hän on raivannut naisille ja tytöille tietä politiikassa. Se on ollut sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta iso asia meillä, mutta näyttänyt esimerkkiä myös muualla maailmassa.

Lue myös: Kokoomuksen kansanedustaja vertasi presidentti Tarja Halosta koiraan – "Ihan silkkaa kiusaamista"