Nainen ja vasemmistolainen – Tarja Halosesta tehtiin Venäjä-politiikan syntipukki, sanoo kirjailija

Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Haloseen kohdistui kritiikkiä Suomen suhteesta Vladimir Putinin Venäjään hänen presidenttikausiensa aikana.

Meri Valkama on kirjoittanut kirjan Tarja Halosen perinnöstä presidenttinä.

– Tämän kirjan idea on syntynyt Ukrainan sodan alettua, keväällä 2022.

– Käytiin aika kiivasta yhteiskunnallista keskustelua, jossa etsittiin myös Suomesta eräällä tavalla syyllisiä kaikilla tavoilla muun muassa siihen, että Suomi ei ollut Naton jäsen, ja Putiniin liittyviä erilaisia syytöksiä, Valkama sanoo.

Lue myös: Uutuuskirja: Putin piti presidentti Tarja Halosen lapsuuskuvaa työpöydällään: "Valtaa käyttävät naiset kutistetaan pikkutytöiksi"

– Aika monet niistä kohdistuivat Tarja Haloseen, vaikka hän ei enää siinä vaiheessa ollut kymmeneen vuoteen ollut istuva presidentti. 

Syntipukki

Miksi Tarja Halosta pidettiin syntipukkina Suomen Venäjän-politiikkaan?

– Minun henkilökohtainen arvioni on, että kahdesta syystä. Siksi, että hän on nainen ja siksi, että hän on vasemmistolainen, Valkama sanoo.

– Meillähän oli istuvana presidenttinä Sauli Niinistö, joka oli mies ja oikeistolainen. Ja esimerkiksi Venäjän-tutkijat ajattelevat, että Krimin valtaus oli sellainen hetki tässä meidän lähihistoriassamme, jonka olisi pitänyt avata päättäjien silmät Venäjän suhteen. 

– Suomessahan Venäjän-politiikka ei mitenkään kauhean dramaattisesti sen jälkeen muuttunut, ja silloin Tarja Halonen ei ollut enää presidentti. Tästä näkökulmasta on tietysti tosi kiinnostavaa se, että syytetyn tulilinjalle joutui juuri sitten tämä presidentti, Valkama sanoo.

Lue lisää: Joe Biden kysyi Tarja Haloselta, miten Putinia kannattaa käsitellä: "Hän haistaa veren" – Halosen perinnöstä julkaistaan kirja

"On tuntunut kohtuuttomalta"

Mitä Halonen itse ajatteli kritiikistä, jota sai osakseen?

– Olen ajatellut, etten ryhdy julkisesti Halos-tulkiksi ja puhumaan hänen puolestaan. Mutta ehkä ei ole suuri yllätys jos sanon, että kyllähän se varmasti on osin ainakin kohtuuttomalta tuntunut. 

Muuttuiko Halosen suhde Venäjään hyökkäyssodan alettua?

– Kyllä Tarja Halosen reaktio sinä päivänä kun hyökkäys alkoi, oli hyvin samankaltainen kuin kaikilla meillä muillakin, eli aika järkyttynyt ja yllättynyt. Ja kyllä hänkin oli varmasti viimeiseen saakka toivonut, että se olisi vain uhittelua.

Yhdessä vaiheessa Tarja Halonen sanoi, että Putin oli hänen ystävänsä. 

– Itse asiassa häneltä kysyttiin yhdessä haastattelussa, kutsuisitko Putinia ystäväksi, ja hän vastasi, että kai minä voin häntä ystäväksi kutsua. Tietysti on mielenkiintoista pohtia mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi vastannut "ei ole ystäväni". Siitä olisi voinut tulla vielä suurempi kohu, Valkama sanoo.

Niinistöllä sama ulkopoliittinen linja

– Halosen välit Putiniin olivat varmaan valtiojohtajien mittapuulla aika läheiset ja lämpimät. Ja saman tyypiset olivat myös Sauli Niinistön sen jälkeen. 

– Kumpikin heistä istuvana presidenttinä toteutti sellaista ulkopoliittista linjaa, joka oli vuosia aikaisemmin ikään kuin sementoitu Suomessa, Valkama sanoo.

Kuinka paljon Halonen itse miettii mahdollisia käännekohtia, että olisi voinut toimia toisin?

– Kyllä uskon, että hän on niitä asioita pohtinut paljon, ja erityisesti Ukrainan sodan kontekstissa. Kyllä se näissä meidän keskusteluissa kävi ilmi, että hän sitä asiaa paljon miettii, Valkama sanoo.

Lue lisäksi: Tarja Halosen sairastumisen syy selvisi