Kimi Räikkösen ja McLarenin alkutaival vuonna 2002 ei ollut ruusuilla tanssimista. Tänään julkaistussa MTV:n F1- selostaja Oskari Saaren kirjoittamassa Aki Hintsa: Voittamisen anatomia (WSOY) -teoksessa kerrotaan, että Hintsa sai Mclarenin ymmärtämään miten Räikköstä kannattaa kohdella.
Aki Hintsa lähetti otsikolla ”to whom it may concern” kirjeen Mclarenin johdolle vuonna 2002. Kirjeen syy oli yksinkertainen: Ron Dennisin ja McLarenin toimintakulttuurin sekä Kimi Räikkösen yhdistelmä oli tikittävä aikapommi.
Viestissään Hintsa kehotti McLarenin johtoa muuttamaan suhtautumistaan Räikköseen. Hän sanoi ammatillisena arvionaan, että Räikkönen tarvitsi enemmän tilaa ja vapautta saadakseen esiin parhaan potentiaalinsa kilpa-autoilijana. Pyrkimys kontrolloida aiheuttaisi voimakkaan vastareaktion.
Räikkösellä oli kielteinen asenne auktoriteetteja kohtaan. Hän ei totellut elämässään ketään eikä mitään, ellei itse kokenut sitä oikeaksi ja hyväksi. Edes omien vanhempien oli turha yrittää opastaa Kimiä lapsuusajan jälkeen. Vastaavasti Hintsa oli nopeasti huomannut Räikkösen olevan vastaanottavainen ja kurinalainen, valmis näkemään valtavan määrän vaivaa, mikäli hän piti ohjeita hyödyllisinä.
Kirje ei mennyt Ron Dennisille asti, mutta Räikkösen silloinen kuntovalmentaja Mark Arnall otti asian puheeksi tallipäällikön kanssa. Tässä vaiheessa oli jo myöhäistä. Maailmalle levisivät kuvat ja lehtijutut strippiklubilla sekoilleesta F1-tähdestä, joka oli sammunut puhallettava delfiini kainalossaan. Kohu oli valtava.
"Se on työtäni"
Hintsa ei saanut kirjeeseensä vastausta, mutta loppiaisaattona 2003 hänen puhelimensa soi ja soittaja oli Ron Dennis. Dennis kysyi Hintsalta: ”Miten pystyitte näkemään näin tarkasti etukäteen, miten Kimin kanssa käy?”
Hintsa vastasi: Herra Dennis, se on työtäni.
Hintsasta tuli McLarenin lääkäri. Käytännössä hänen päätehtävänsä oli huolehtia Kimi Räikkösen hyvinvoinnista. Hintsa etsi kompromisseja tallin ja Räikkösen tarpeiden välille. Kimille piti raivata mahdollisimman paljon omaa aikaa ja tilaa, mutta oli selvää, että myös tallin oli saatava omansa.
Hintsa kävi pitkiä keskusteluita Dennisin kanssa. Hänen viestinsä oli, ettei Räikköstä kannattanut yrittää muuttaa eikä liiemmin koetella. Hintsa uskoi Kimin olevan tosissaan sanoessaan, että jos homma ei lähde F1-maailmassa toimimaan, hän voi yhtä hyvin ryhtyä vaikka puusepäksi. Räikkösen maailma ei ollut kiinni kilpa-autoilussa, eikä hänellä siksi ollut vähäisintäkään motiivia yrittää muuttua sen vaatimusten mukaiseksi, oman luonteensa vastaiseksi.
– Kimiä ei ole tehty lavatähdeksi F1-sirkukseen. Jos haluat Pr-osastolle paremmin sopivan sliipatun kuskin, ota joku muu, Hintsa sanoi Dennisille.
Ei absolutistiksi
Julkisuudessa kohistiin edelleen delfiineistä ja strippiluolista ja puhuttiin Räikkösen liiallisesta alkoholinkäytöstä. Hintsa näki asian toisen ja todellisen puolen. Alkoholista ei ole huippu-urheilijalle hyötyä, mutta haitat voi pitää vähäisinä, jos käyttö on kohtuullista. Hintsa ei yrittänyt pakottaa Räikköstä absolutistiksi, sillä se olisi kääntynyt itseään vastaan.
Sosiaalinen elämä varikon ulkopuolella oli Räikköselle niin tärkeää, että sen tuomat hyödyt henkisellä puolella painoivat vaa’assa enemmän kuin kohtuullisen alkoholinkäytön haitat.
Kirjaan on haastateltu lukuisia Hintsan asiakkaita, muun muassa Mika Häkkistä, Kimi Räikköstä, Sebastian Vetteliä ja Adrian Sutilia. Kirja kertoo Hintsan tarinan Afrikan lähetystyö -vuosistaan aina F1- varikolle. Teoksessa esitellään ensimmäistä kertaa hyvinvointiin perustuva Hintsan filosofia.
