Pohjanmaalle Vaasaan on suunnitteilla uusi akkumateriaalia valmistava tehdas.
Tehdasta suunnittelee valtionyhtiö Suomen Malmijalostus yhdessä akkukennoja valmistavan Freyr Battery -yhtiön kanssa. Freyrin pääkonttori sijaitsee Luxemburgissa, mutta sillä on tytäryhtiöt muun muassa Norjassa ja Suomessa.
Lehdistötiedotteen mukaan Vaasaan kaavailtu tehdas valmistaisi litiumiin, rautaan ja fosfaattiin perustuvaa katodimateriaalia. Valmistetta tarvitaan erityisesti energian varastoinnissa käytettävissä suurakuissa.
Tehdasta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma on jätetty tammikuussa Pohjanmaan ely-keskukseen.
Arvioinnissa tarkastellaan tehtaalle kahta eri kapasiteettivaihtoehtoa. Toisessa tuotanto olisi 20 000 tonnia ja toisessa 60 000 tonnia vuodessa. Tehdas sijoittuisi Vaasan Laajametsän suurteollisuusalueelle, josta Freyr on varannut käyttöönsä 51 hehtaarin tontin.
Jos tehtaasta tehdään selvitysvaiheen jälkeen aikanaan investointipäätös, Suomen Malmijalostus ja Freyr aikovat perustaa yhteisyrityksen, joka lähtisi viemään hanketta eteenpäin, tiedotteessa kerrotaan.
Freyr on jo aiemmin suunnitellut Laajametsään akkukennotehdasta, jota varten yhtiö vuokrasi viime vuonna 130 hehtaarin alueen Vaasan kaupungilta.
Freyr Batterylla ei ole vielä akkutuotantoa käynnissä missään maassa. Yhtiö on aloittanut ensimmäisen tehtaansa rakentamisen Norjaan. Suomen lisäksi yhtiö suunnittelee mahdollista akkukennojen tuotantoa Yhdysvalloissa.
Soklin kaivoksesta kaavaillaan merkittävää fosfaatin ja maametallien tuottajaa Eurooppaan
Suomen Malmijalostus kertoi tänään myös Soklin kaivoshankkeen edistymisestä Savukoskella Lapissa. Yhtiö käynnisti hankkeesta alustavan selvityksen toissa vuonna, ja nyt selvitys on valmistunut.
Selvityksen perusteella Soklin kaivos voisi tuottaa lähes kymmenesosan Euroopassa kestomagneettien valmistukseen vuosittain tarvittavista harvinaisista maametalleista.
Lisäksi Soklista voitaisiin saada yli viidesosa Euroopan vuotuisesta fosfaatin tarpeesta, yhtiön tiedotteessa sanotaan. Fosfaattia käytetään muun muassa lannoitukseen.
Suomen Malmijalostuksen mukaan alueen mineraalivarannot ovat maailmanlaajuisesti merkittävät. Soklin potentiaalia ei ole aiemmin tarkasteltu kokonaisvaltaisesti, yhtiö kertoo.
Fosfaatin lisäksi Soklin esiintymä sisältää rautaa, niobia, hafniumia, tantaalia, mangaania, vermikuliittia, zirkonia, kuparia, hopeaa ja uraania.
Soklin esiintymää on tutkittu jo 1960-luvun lopulta lähtien, mutta siellä ei ole koskaan ollut tuotantoa. Viimeksi kaivosta yritti käynnistää norjalainen lannoiteyhtiö Yara, joka myi alueen kaivosoikeudet Suomen Malmijalostukselle vuonna 2020.
Alkuperäinen ympäristölupahakemus peruutettiin
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) myönsi kaivokselle ympäristö- ja vesitalousluvan vuonna 2018.
Päätöksestä tulleet valitukset käsiteltiin lopulta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka palautti kaivoksen lupa-asian uudelleen käsiteltäväksi aviin viime vuonna.
Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen kertoi tänään tiedotustilaisuudessa, että alkuperäinen lupahakemus on kuitenkin peruutettu.
– Sen sijaan etenemme uuteen lupaprosessiin aikanaan selvitysten jälkeen, Hietanen sanoi.
Selvityksessä on muun muassa väläytetty, että Soklista louhittu malmi voitaisiin kuljettaa maanalaista putkea pitkin käsiteltäväksi useiden kymmenien kilometrien päähän.
Kaivostoimintaan tarvittavien liikenneyhteyksien rakentaminen Soklille on aiemmin osoittautunut haastavaksi.
Hietasen mukaan maanalainen kuljetusputki vähentäisi liikennettä ja sen tarvetta kaivosalueella. Lisäksi kemikaaleja ei tarvitsisi käyttää itse kaivoksella yhtä paljon kuin tavallisesti, jos malmi jatkokäsiteltäisiin muualla. Mahdollisen putken päässä olevan jatkokäsittelyalueen sijainti on toistaiseksi auki.
Suomen Malmijalostus kertoo, että alustavan selvitystyön myötä on käynyt ilmi, että kaivoshanke vaatii kuitenkin vielä jatkoselvityksiä. Yhtiön tavoitteena on tehdä kuluvan vuoden aikana päätös selvityksiin ryhtymisestä.
Kaivoksen perustaminen maksaisi yhtiön arvion mukaan noin 1–1,5 miljardia euroa. Infrastruktuurin rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan seuraavan vuosikymmenen alussa.