Testasimme 12,90 euroa maksavat Prisman suosikkifarkut ja kysyimme, voivatko ne olla eettiset

Olen käyttänyt Housen farkkuja jo jokusen vuoden. Olen todella tyytyväinen, hinta-laatu kohdillaan. Ei ole tarvetta vaihtaa tuotetta muuhun. 

Ei kalliita housuja, erittäin juostavat ja kestävästä kankaasta tehdyt. Paljon kokoja, sopivat kaikille! 

Yli 80 arviointia ja 4,5 tähteä. Prisman House-merkkisiä slim fit -farkkuja ostetaan vuosittain yli 33 000 paria ja nettiarviointien perusteella niistä vielä tykätäänkin.  

Prisman pukeutumisen myyntipäällikkö Jonna Halme-Räsänen on tyytyväinen suosikkihousujen asiakaspalautteeseen.  

– Käyttökestävyyteen ja mukavuuteen ollaan oltu tyytyväisiä, Halme-Räsänen kommentoi 

Lue myös: Tämä vaatevalinta voi herättää hämmennystä – "Luulin, ettei hänellä ollut housuja"

Alhainen kate varmistaa halvan hinnan

Farkut ovat olleet valikoimissa jo useita vuosia ja suosio yllättää edelleen. Halme-Räsäsen mukaan housujen reklamointiaste on alle prosentin. 

Hinta halutaan pitää alhaisena, jotta Prismasta saa jatkossakin markkinoiden halvimmat farkut. 

– Olemme halunneet varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus ostaa uudet farkut. Teemme tämän tuotteen alhaisemmalla katteella ja siksi olemme pystyneet pitää tämän hintatason, Halme-Räsänen kertoo. 

Suosikkihousut valmistetaan Bangladeshissa

Housut valmistetaan kahdessa eri tehtaassa Bangladeshissa. Kummassakin tehtaassa on tehty kolmannen osapuolen suorittama auditointi tämän vuoden syyskuussa. 

Target Denim & Casual Wear Ltd. -tehtaassa suoritettiin Sedex-järjestelmän Smeta-auditointi.

– Työajat ja palkkaus olivat kriteerien mukaisia, eikä kriittisiä löydöksiä ollut. Työntekijähaastatteluiden pohjalta näkyy hyvä työtyytyväisyys, Halme-Räsänen kommentoi.

Auditoinnissa nostettiin kuitenkin esiin muutamia kehitettäviä asioita, kuten lisäkoulutusta työntekijöille työturvallisuusasioista ja tarvittavien merkintöjen lisäämistä kemikaalien säilytyksessä.

Mikä on BSCI ja mitä tehdaslistoista pitäisi päätellä? Juttu jatkuu videon alla.

Progressive Apparels Industries Ltd. -tehtaassa suoritettiin BSCI -auditointi, jonka tulos on B (hyvä).

Kehityskohteina mainittiin muun muassa eettisten periaatteiden jalkautus eteenpäin toimitusketjussa, työntekijöiden lisäkoulutus työoikeuksistaan sekä syrjinnän ehkäisyyn liittyvän itsearvioinnin kehittäminen. 

Halme-Räsäsen mukaan S-Ryhmä on tehnyt tavarantoimittajien kanssa yhteystyötä vuosien ajan. 

– Vastuullisuusasioiden edistämisessä pitkäaikaiset yhteistyösuhteet tuotteita valmistavien tehtaiden kanssa ovat todella tärkeitä.

– On hyvä muistaa, että yritykset eivät voi yksin ratkaista kehittyvissä maissa olevia haasteita, mikäli valtioiden oma tahtotila ei edistä yhteisten pelisääntöjen kehittymistä vastuullisempaan suuntaan. 

Hyvä auditointitulos ei kerro kaikkea 

Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmen mukaan on tärkeää, että yritykset kertovat auditointien tuloksista. Hyvä tulos ei kuitenkaan aina takaa, että tuotanto olisi kaikilta osin eettisesti kestävää.

Jos vaatteet valmistetaan riskimaassa, kuten Bangladesh, ei ole poikkeuksellista, että tehtaissa nipistetään joko työajoista tai palkoista. 

Nurmen mukaan kumpikaan farkkuja valmistavaan tehtaaseen tehdyistä auditoinneista, Smeta tai amfori BSCI, ei sellaisenaan takaa elämisen riittävien palkkojen maksamista.

– Amfori BSCI tarjoaa tehtaille työkalun, jolla voi laskea työntekijöilleen elämisen riittävän palkan. Näillä tiedoilla ei voi kuitenkaan arvioida, maksetaanko elämiseen riittävää palkkaa vai ei.

Nurmen mukaan S-ryhmän tulisi julkisesti sitoutua elämiseen riittävien palkkojen maksamiseen. Lisäksi olisi syytä avata konkreettisesti sitä, mikä on tehtaiden alin palkkaluokka ilman lisiä tai ylitöitä ja miten se vertautuu paikalliseen elämiseen riittävän palkan tasoon.

Lue myös: Matalavyötäröiset farkut ja läpinäkyviä kankaita: Stylisti vinkkaa, kuinka hurjaa paluuta tekevää 2000-luvun muotia voi soveltaa arjessa

Tietoa tarvitaan myös materiaalien tuotannoista

Nurmen mukaan reklamaatioiden vähyys ei vielä kerro, että tuote olisi oikeasti riittävän kestävä.  

– Jos hinta on noin alhainen, ei kuluttajallakaan ole suuret odotukset kestävyydestä, joten voidaan ajatella, että laatu on "riittävän hyvä" ollakseen kympin farkut. Usein halpoja tuotteita ei välttämättä jakseta reklamoida.

Asia tulee ilmi myös verkkokaupan palautteissa.

Ostin kaksi paria näitä farkkuja ja olen ollut tyytyväinen. Näitä ei ole hinnalla pilattu, ja housut tuntuvat hyvältä päällä, eivät liian löysiltä tai tiukoilta. Ainoa pieni miinus liittyy housun nappiin – se lähti toisesta parista nopeasti irti, eikä enää mene takaisin. Tosin ottaen huomioon edullisen hinnan, ei tämä tunnu niin isolta miinukselta. 

Nurmi muistuttaa, että kokoonpanotehtaan ihmisoikeuksien toteutuminen on vain yksi osa kokonaisuutta. Jotta tuotteen vastuullisuutta voitaisiin tarkastella kokonaisvaltaisesti, tietoa tarvittaisiin myös vaatteeseen käytettyjen materiaalien tuotannoista. Esimerkiksi puuvillan viljelyyn liittyy moninaisia ihmisoikeusloukkauksia.

Kyseiset farkut ovat materiaaliltaan 70 % puuvillaa, 28 % polyesteria ja 2 % elastaania.

– Puuvilla ja polyesteri ovat molemmat ympäristön kannalta erittäin kuormittavia materiaaleja tuottaa. Näin ollen farkkujen ympäristöjalanjälki on eittämättä suuri. Lisäksi tällaisten sekoitemateriaalista valmistettujen housujen kierrättäminen on ainakin tällä hetkellä vielä ongelmallista. 

Nurmi toivookin yrityksiltä vielä laajempaa avoimuutta ja työtä ihmisoikeuksien eteen. 

– Yrityksen bisnesmalli ei saisi pohjautua suurelle volyymille ja halvoille hinnoille, jos ja kun halutaan toimia luonnon kantokyvyn rajoissa.

House-merkki sai Eetti ry:n Ränkkää brändi 2021 -vertailussa 9 pistettä 29:stä ja sijoittui toiseksi huonoimpaan kategoriaan.  

Lue myös: Tiedätkö alennusfarkkujesi todellisen hinnan? Lue tämä ennen ostopäätöstä: "Halpa vaate on helppo ostaa ja yhtä helppo heittää pois"

Lue myös: Naisen hillittömät kuvat "repeytymättömistä" leggingseistä huvittavat somessa – "Onneksi ostin viidet"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!