Lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista, ja hyvätuloisiksi itsensä määritelleistä lapsista kiusaamista on kokenut 40 prosenttia, ilmenee Pelastakaa Lapset ry:n verkkokyselystä.
– Huolestuttavinta on se, että kolmasosa kiusatuista kertoi, ettei koulussa ole millään lailla puututtu kiusaamiseen ja syrjintään, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen.
Pelastakaa Lapset ry:n tuore Lapsen ääni 2018 -verkkokysely julkaistaan kokonaan ensi viikolla. Kyselyyn vastasi yli 1 700 13–17-vuotiasta nuorta touko-kesäkuussa.
Kauppisen mukaan kysely nostaa selvästi esille sen, että köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy.
Lapset tunnistavat köyhyyden
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan lapset tunnistavat köyhyyden erilaisten ulkoisten tunnusmerkkien, kuten vaatteiden, lelujen, pelien, kännyköiden tai urheiluvälineiden perusteella.
– Erityisesti tavaroiden laatuun, merkkiin, ikään ja malliin kiinnitetään huomiota lasten vertaissuhteissa, Iivonen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tiina Ristikari kertoo, että köyhien perheiden lapset alkavat usein muuttaa omaa käytöstään ja oppivat esimerkiksi välttelemään tilanteita, joissa rahaa tarvitaan.
Rumat vaatteet ja vanha kännykkä
MLL:n Iivosen mukaan pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet näkyvät lasten elämässä muun muassa heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempinä koulutuspolkuina.
– Toimeentulovaikeuksista kärsivien perheiden lapset kokevat muita lapsia useammin myös pelkoa, ahdistusta ja syyllisyyttä, Iivonen kertoo.
Helsingin Laajasalon peruskoulun ja Lemmilän koulun kuraattorin Marjukka Nurron kokemuksen perusteella lasten tapa kertoa köyhyyteen liittyvästä kiusaamisesta on usein konkreettinen.
– Muut lapset ovat haukkuneet vaatteita, ihmetelleet vanhaa kännykkää tai sitä, ettei perhe ole ollut kesällä matkoilla.