Vahvistus: Natsijohtaja Heinrich Himmlerin tytär työskenteli Saksan tiedustelupalvelulle

Gudrun Burwitz
Gudrun Burwitz kuoli toukokuussa 88-vuotiaana. ?? www.splashnews.com/ All Over Press
Julkaistu 30.06.2018 09:15

Veera Pennanen

veera.pennanen@mtv.fi

Natsijohtaja Heinrich Himmlerin tytär Gudrun Burwitz työskenteli sihteerinä Saksan valtiollisessa tiedusteluorganisaatiossa BND:ssä 1960-luvulla. 

The New York Timesin mukaan Burwitzin pesti sihteerinä keski vuodesta 1961 vuoteen 1963. BND (Bundesnachrichtendienst) on vahvistanut tiedon asiasta saksalaiselle sanomalehti Bildille. 

Lue myös: 

Auschwitzin kirjanpitäjä kuoli 96-vuotiaana

Burwitzin isä, Heinrich Himmler toimi natsi-Saksan valtakunnanjohtajana sekä SS:n ja salainen valtionpoliisin eli Gestapon päällikkönä. Himmler oli vastuussa Saksan keskitys- ja tuhoamisleirijärjestelmän kehittämisestä, ja täten miljoonien juutalaisten kuolemasta.

Burwitz oli 14-vuotias, kun Himmler tappoi itsensä vuonna 1945. The New York Times kuvailee myös tytärtä aktiiviseksi äärioikeistolaiseksi. Mediatietojen mukaan hän ei myöskään tehnyt pesäeroa isänsä mielipiteisiin. 

Gudrun Burwitz (1)

Gudrun Burwitz vuonna 1998. 

Burwitzin kerrottu muun muassa kunnioittaneen isänsä muistoa Stille Hilfe -järjestön kautta. Mediatietojen mukaan järjestö auttoi toisen maailmansodan jälkeen paossa olleita saksalaisia sotarikollisia. 

– Hänen työsuhteensa päättyi, kun tiedustelupalvelussa alettiin ymmärtää paremmin, mitä tarkoittaa olla tekemisissä natsien kanssa, BND:n historiayksikön johtaja Bodo Helcherhammer kertoo uutistoimisto Reutersin mukaan. 

Kritiikkiä äärioikeustolaisuudesta

Saksan tiedustelupalvelua on kritisoitu viime vuosina, että se ei onnistunut kitkemään äärioikeistolaisuutta piiristään toisen maailmansodan jälkeen. Normaalisti BND ei kerro julkisuuteen tietoja työntentekijöistään, – entisistä tai nykyisistä.  

Hechelhammerin mukaan organisaatio on tehnyt nyt poikkeuksen, sillä Burwitz ei ole enää elossa. Burwitz kuoli toukukuussa 88-vuotiaana.

Asian julkituominen on arvioiden mukaan myös organisaation keino käsitellä uudelleen sen omaa historiaa. 

Tuoreimmat aiheesta

Ulkomaat