Turkki ottaa kaiken hyödyn irti asetelmasta, jossa Euroopan unioni anelee siltä epätoivoisesti tukea pakolaiskriisin lievittämiseen.
Maanantaina pidetty EU-maiden ja Turkin huippukokous muistutti basaaridiplomatiaa, jossa kävi nopeasti selväksi, kuka on niskan päällä.
Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu saapui Brysseliin uuden toivelistan kanssa. Turkki vaatii sekä lisärahaa että enemmän vauhtia neuvotteluihin maan viisumivapaudesta ja EU-jäsenyydestä.
Vastapalveluksena Turkki lupaa tehdä radikaalisti enemmän EU:n auttamiseksi. Kokouspöydällä oli esitys, jossa Turkki ottaisi takaisin kaikki Kreikan saarille salakuljettajien avulla saapuneet, riippumatta heidän kansalaisuudestaan. EU-maiden olisi otettava sitä vastaan syyrialaispakolaisia laillisia reittejä pitkin suoraan Turkista.
Yhtä palautettavaa syyrialaista vastaan Turkki voisi lennättää EU:hun toisen syyrialaisen, joka ei olisi turvautunut salakuljettajien palveluksiin. Käytännössä EU:hun pyrkivät ovat siis joutuneet EU:n ja Turkin kaupankäynnissä vaihdon välineiksi.
Turkin, Saksan ja EU-puheenjohtajamaan Hollannin valmistelema esitys tuli muille yllätyksenä ja herätti hämmennystä.
– Paljon tässä on ollut kysymyksiä. Olemme viisi tuntia keskustelleet nyt tästä mallista, sen yksityiskohdista ja sen juridisesta perustasta, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi kokoustauolla myöhään illalla.
Hän kertoi peruneensa tiistaille suunnitellun Ahvenanmaan-matkansa, koska kokouksen ennakoitiin jatkuvan aamuun asti.
Salakuljetusbisnes vaakalaudalla
Uuden esityksen perusideana on viedä pohja salakuljettajien bisnesmallilta. Kokouslähteiden mukaan bisnesidea voisi kuihtua muutamassa viikossa, jos kaikki Kreikkaan päässeet palautettaisiin systemaattisesti takaisin.
Sipilän mielestä malli on konkreettinen ja se tarjoaa hyvät lähtökohdat neuvotteluihin.
– Tämähän on se EU:n tahtoma tie, että ihmissalakuljetukseen perustuva liiketoimintamalli katkaistaisiin. Sitten sieltä Turkissa olevilta leireiltä otetaan hallitusti pakolaisia.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat kyseenalaistaneet menettelyn, jossa EU:hun saapuneita turvapaikanhakijoita aletaan palauttaa laajamittaisesti ja pikavauhtia takaisin Turkkiin.
EU-lakien mukaan jokainen turvapaikkahakemus on käsiteltävä huolella. Toisaalta Turkin asema palautusten kohteena on kiistanalainen, sillä esimerkiksi irakilaisten ja afgaanien on nykyisin käytännössä mahdoton hakea maasta turvapaikkaa.
Sipilän mukaan EU-komissio on sitä mieltä, että suunnitelmalle löytyy laillinen pohja. Kreikan ja Turkin välillä on kahdenvälinen takaisinottosopimus, mutta sitä ei ole juuri sovellettu käytäntöön.
Turkki "valmis EU-jäseneksi"
Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu pyrki Brysseliin tullessaan ohjaamaan keskustelua maahanmuutosta "laajempiin asioihin", eli Turkin vaatimiin myönnytyksiin maan EU-lähentymisessä. Turkki edellyttää myös maalle luvatun rahallisen avun tuplaamista.
– Turkki on valmis työskentelemään EU:n kanssa. Turkki on myös valmis tulemaan EU:n jäseneksi, Davutoglu sanoi toimittajille.
EU:n on vaikea niellä Turkin vaatimuksia, sillä tosiasiassa maan on arvioitu luisuneen yhä kauemmas EU-jäsenyyskriteereistä. Maan presidentti on keskittänyt valtaa itselleen ja polkenut sananvapautta sekä vähemmistöjen oikeuksia.
EU on kuitenkin altavastaajan asemassa, sillä se tarvitsee kipeästi Turkin apua saadakseen ulkorajansa ja Kreikkaan kohdistuvan paineen hallintaan.