Suomessa autoteiden varsille on sijoitettu noin 1 200 automaattista nopeusvalvontatolppaa. Niissä kiertää noin 280 kameraa, joten vain osasta tolpista voi rapsahtaa sakot.
Poliisitarkastaja Tuomo Katajisto Poliisihallituksesta sanoo, että nykyinen kameratiheys valvontatolpissa ajaa asiansa.
– On hyvä muistaa, että jo pelkän tolpan tarkoitus on ennaltaehkäistä ihmisiä ajamasta ylinopeutta, oli siinä kamera käytössä tai ei, Katajisto kertoo.
– Jo nykyisellä kameramäärällä pystytään tuottamaan enemmänkin kuvia kuin henkilöstömme kykenee käsittelemään. Lisäkameroista saataisiin määrällistä hyötyä vasta huomattavilla henkilöstölisäyksillä.
Poliisi ei siis näillä näkymin aio lisätä kameroiden tiheyttä peltipoliiseissa.
Lue myös: Peltipoliisien vastustajat tuskin pitävät tuoreen suomalaistutkimuksen tuloksesta
Automaattinen nopeusvalvonta 30-vuotias
Noin 1 200 nopeusvalvontatolpasta tuhatkunta on niin kutsuttua vanhaa mallia eli harmaita laatikonmallisia peltipönttöjä. Vanhimmat näistä ovat olleet käytössä jo peräti 30 vuotta.
Ensimmäisen kerran automaattivalvontaa kokeiltiin Suomessa nimittäin syksyllä 1993 Turuntiellä Muurlan ja Piikkiön välillä.
Poliisihallituksen mukaan vanhanmalliset peltipoliisit ovat edelleen täysin käyttökuntoisia.
– Ennen pitkää näiden vanhojen tolppien käyttö loppuu, mutta ei todellakaan vielä, Katajisto toteaa.
Poliisilla ei ole toistaiseksi minkäänlaista suunnitelmaa tai hahmotelmaa aikataulusta vanhojen tolppien käytöstä poistamiseksi. Uusia valvontatolppia on tällä hetkellä noin 200 ja jokainen käyttöön otettava uusi tolppa lisää yleensä valvontatolppien kokonaismäärää.
– Kyllähän meillä on tavoitteena, että automaattivalvonnan laitteiden määrää lisätään. Kyllä siellä poistumaakin tietysti tapahtuu ja epäkuntoisia laitteita poistuu käytöstä, Katajisto kertoo.
– Mutta molempien tolppamallien käyttöä on tarkoitus jatkaa, eikä välinekehitystä näihinkään ole sidottu. Meille voi tulla vielä ihan uudenlaisiakin laitteita. Poliisi seuraa koko ajan, miten kehitys maailmalla kehittyy.
Lue myös: Oletko ajatellut, mitä peltipoliiseista varoittava liikennemerkki esittää? Väylävirasto vastaa
Vanhoissa ja uusissa tolpissa eroja – uudesta tolpasta sakon saa herkemmin
Vanhanmalliset laatikkomaiset peltipoliisit ja uudenmalliset pitkänaamaiset nopeusvalvontatolpat eroavat toisistaan paitsi ulkonäön, myös mittaustavan osalta.
– Vanhoissa laitteissa tiehen on upotettu induktiosilmukka, joka mittaa ajoneuvon pyörän nopeutta kahden rautalangan välillä. Uudet valvontatolpat toimivat taas tutkalla, Katajisto kuvailee.
Jokainen silmää palvova kuljettaja tietää, että vanhanmallisista peltipoliiseista voi yrittää tihrustaa, onko tolpan kamera paikoillaan vai ei. Uudet tolpat on suunniteltu ovelammin ja kameraa on vaikea havaita.
Vanhanmallisten ja uudenmallisten valvontatolppien kameratiheydessä on olennainen ero. Sakko nimittäin rapsahtaa kaahailijalle todennäköisemmin uudesta kuin vanhasta tolpasta.
Nopeusvalvontatolpissa kiertää yhteensä 280 kameraa, joista 115 on 200 uuteen tolppaan tarkoitettuja kameralaitteistoja. Tämä tarkoittaa sitä, että useammassa kuin joka toisessa – 57,5 prosentissa – pitkänaamaisessa valvontatolpassa on sisällä kamera.
Jäljelle jäävät noin 165 kameralaitteistoa on sijoitettu tuhanteen laatikkomaiseen vanhaan valvontatolppaan. Käytännössä siis harvemmassa kuin joka viidennessä – 16,5 prosentissa – harmaassa peltipoliisissa on sisällä kamera.