Uudet hautausmenetelmät vesituhkaus, kompostointi ja pakastekuivaus eivät todennäköisesti rantaudu Suomeen ainakaan lähitulevaisuudessa, kerrotaan Helsingin yliopistosta ja Suomen Hautaustoiminnan keskusliitosta. Tällä hetkellä vainajien kompostointi ja vesituhkaus ovat sallittuja esimerkiksi joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa.
Pakastekuivaus ei tiettävästi ole ainakaan vielä käytössä missään päin maailmaa. Menetelmä on kehitetty Ruotsissa.
Suomen lainsäädäntö sallii tällä hetkellä ainoastaan arkkuhautauksen ja tuhkauksen. Uusien menetelmien käyttöönotto vaatisi muutoksia kirkkolakiin ja hautaustoimilakiin.
– Myös ympäristöviranomaisten tulisi myöntää uusille menetelmille ympäristölupa, toteaa Helsingin yliopiston teologian emeritusprofessori Jyrki Knuutila.
Kolmas suuri este uusien menetelmien käyttöönotolle on taloudellinen: hautaus- ja tuhkaustoimintaa saa Suomessa myydä ainoastaan omakustannushintaan. Knuutila arvioi, että yksityiset toimijat eivät välttämättä näe uusia menetelmiä taloudellisesti kannattavina.
Lue myös: Kuinka halvalla hautajaisista pääsee? Tarvitseeko arkku aina ostaa? Asiantuntija vastaa yleisiin kysymyksiin hautajaisista
Suomen Hautaustoiminnan keskusliiton puheenjohtaja Mikael Wilén on samaa mieltä.
– Kenties joku voittoa tavoittelematon säätiö, jolle uusien menetelmien Suomeen tuominen olisi esimerkiksi aatteellisesti tärkeää, saattaisi olla valmis näkemään vaivaa asioiden eteenpäin viemisessä.
Tuhkaksi eri keinoilla
Knuutila kertoo, että vesituhkauksessa vainajan ruumis sijoitetaan vesi- ja kaliumhydroksidiliuosta sisältävään metalliputkeen. Putkea kuumennetaan, ja ruumis liukenee 4–6 tunnissa. Jäljelle jääneet luun kappaleet jauhetaan tuhkaksi.
Kompostoinnissa ruumis kääritään hajoavaan kankaaseen, jonka päälle levitetään lehtiä, kariketta ja sahajauhoa. Sen jälkeen ruumis suljetaan kompostoriin. Knuutilan mukaan ruumis hajoaa noin kuukaudessa kottikärrylliseksi multaa.
Lue myös: Viimeisestä sydämen lyönnistä hautaan – Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
– Kompostointihan herättää monentyyppisiä mielikuvia ihmisissä, ja nimenomaan asenteet voivat tulla menetelmän käyttöönoton tielle. Esimerkiksi katolinen kirkko on vastustanut menetelmää vedoten siihen, että se ei ole riittävän arvokas ja vainajaa kunnioittava.
Pakastekuivauksessa ruumis jäädytetään upottamalla se miinus 200-asteiseen typpeen, minkä jälkeen se ravistellaan pölyksi.
Ekologisuus mietityttää
Vesituhkauksesta, kompostoinnista ja pakastekuivauksesta puhutaan usein ympäristöystävällisempinä hautausmenetelminä, mikä on ihmetyttänyt Wiléniä.
– Uskallan kyseenalaistaa sen, että nämä uudet menetelmät olisivat ympäristöystävällisempiä kuin esimerkiksi tuhkaus. Suomessa on tehty paljon töitä sen eteen, että tuhkaus on ympäristöystävällistä.
Lue myös: Miten usein ajattelet omaa kuolemaasi? Et kovin usein, ja syykin on selvä – ihmisaivoista löytyi hämmästyttävä ominaisuus
Wilénin mukaan tuhkauksessa jäljelle jäävä metalli otetaan uudelleen käyttöön. Savukaasuista saadaan suodattamalla pois elohopea, pienhiukkaset, furaanit, dioksidit ja raskasmetallit. Lisäksi krematorioissa voidaan käyttää energiana sähköä, jota tuotetaan esimerkiksi tuulella. Wilénin mukaan suunnitteilla on myös biokaasun käyttö.
Knuutila on Wilénin kanssa samoilla linjoilla vesituhkauksen ja pakastekuivauksen ekologisuuden suhteen.
– Joskus jotakin mainostetaan erinomaisen ympäristöystävällisenä, ja kun raaputetaan pintaa, asia ei välttämättä olekaan ihan niin. Kompostointi sen sijaan saattaa olla teoreettisesti se kaikkein ekologisin hautausmenetelmä.