Vainajan pitkä säilyttäminen tuottaa monia ongelmia.
Vainajan pääseminen haudan lepoon on hidasta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Hauturi Riina Ahvenainen Helsingin Hautaustoimistosta vahvistaa, että siunausajat ovat venyneet selvästi.
– Kun tulin kymmenen vuotta sitten alalle, vainaja pääsi siunaukseen parissa viikossa. Nyt aika on pääkaupunkiseudulla 3–5 viikkoa.
MTV Uutiset ei saanut tarkkaa tilastoa vainajien säilytysajoista esimerkiksi Helsingin sairaalan osalta.
– Valitettavasti meidän nykyinen raportointityökalumme ei tuota automaattisesti tilastoa säilytysajoista, joten emme saa niitä tällä aikataululla, toteaa johtajalääkäri Laura Pikkarainen.
Suomen Hautaustoimistojen Liitossa on pantu merkille siunausaikojen viivästyminen.
– Vainajien kuntoisuuteen vaikuttavat monet seikat, mutta toki yksi syy ruumiin kunnon heikentymiseen on pitkä säilytysaika. Vainajaa säilytetään viileässä, mutta mitään lainsäädännöllistä ohjetta ei ole säilytysaikaan tai -paikkaan, sanoo liiton puheenjohtaja Sari Koukkari.
Hautaustoimilaissa on määritelty hautaus- ja tuhkausaikaa. Hautaustoimilain 1. luku 2 § edellyttää, että:
Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava.
Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla.
Omaisten toiveet hidastavat siunausta
Nykyajan kiireet heijastuvat hautajaisjärjestelyihin. MTV Uutisten eri lähteistä saamien tietojen mukaan vainajien pitkä säilytysaika johtuu useimmiten omaisista.
Omaiset haluavat usein, että hautauspäivä on viikonloppuna, koska silloin on helpointa saada koolle sukulaisia. Omaiset voivat myös haluta tietyn papin siunaamaan, mikä voi siirtää hautajaisia usealla viikolla papin työaikojen vuoksi. Usein vainajan sukulaiset asuvat ulkomailla, mikä hidastaa hautajaisjärjestelyjä.
Muita syitä siunausaikojen viivästystyksiin ovat seurakuntahenkilöstön niukkuus ja pääkaupunkiseudulla vainajien suuri määrä.
Suomessa kuolee vuosittain noin 60 000 ihmistä. Määrä vaihtelee vuosittain.
Vainajien säilytys tehostuu Helsingissä. Kaupunki rakentaa parhaillaan Pohjoismaiden suurimmalle hautausmaalle, Malmin hautausmaan alueelle, Helsingin suurinta vainajasäilytystilaa. Tilaan tulee paikat noin 300 vainajalle sekä hyvästelytilat omaisia varten. Rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2026.
Perinteinen arkkuhautaus käy koko ajan harvinaisemmaksi. Suomessa noin 60 prosenttia hautauksista on tuhkahautauksia. Suurimmilla paikkakunnilla tuhkahautausten osuus lähestyy jo 90 prosenttia.
Tätä pitkä säilytysaika tietää ruumiille
Mikäli vainajaa ei viedä suoraan hautaan, on seurakunnilla kylmäsäilytystiloja kappeleiden tai kirkon yhteydessä. Kylmäsäilytystiloja on myös krematorioilla, joissa vainaja säilytetään terveydenhuoltoasetuksen mukaisesti tiiviissä arkussa.
Terveydensuojeluasetuksen 6. luvussa 41 § määrätään näin:
Muualla kuin sairaalan tiloissa ruumis on säilytettävä asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa ennen hautaamista.
Helsingin sairaalasta kerrotaan MTV Uutisille, että sairaaloiden ja seniorikeskusten yhteydessä olevissa vainajasäilytystiloissa ruumiita säilytetään metallisessa kaapissa. Vainajakaapin lämpötila on +4 astetta.
Artikkelin seuraavaa osuutta ei suositella herkimmille lukijoille.
Vaikka vainajaa säilytetään viileässä, tarkoittaa pitkä säilytysaika vääjäämättä ruumiin hajoamisprosessia.
Esimerkiksi viidessä viikossa vainaja ei vielä muumioidu, mutta ruumiiseen alkaa pahimmillaan tulla hometta. Sisäelimet mädäntyvät. Silmät painuvat kuoppiin. Painuvan leuan avautuminen joudutaan estämään liinakiinnityksellä. Ruumiineritteitä valuu vainajalle puettuun vaippaan.
Hajuhaitta voi vaikeimmissa tilanteissa muodostua niin suureksi, että vainaja joudutaan pakastamaan ennen siunaustilaisuutta. Hautaustoimisto voi myös suositella omaisille, että vainajaa ei kannata käydä katsomassa ennen siunaustilaisuutta, vaikka niin haluttaisiin.