Komissaarin tehtävät taakseen jättävä Jutta Urpilainen ennakoi MTV:n haastattelussa uudelle komissiolle arvaamattomia aikoja. Omasta tulevaisuudestaan hän ei vielä kerro julkisuuteen.
Viisi vuotta sitten, 1. joulukuuta 2019, Ursula von der Leyenin ensimmäinen komissio aloitti työtään Brysselissä.
Suurta valtaa EU:ssa käyttävän hallintoelimen työlistan kärjessä olivat digitalisaatioon ja ilmastotoimiin liittyvät tavoitteet. Ehti kulua vain pari kuukautta, kunnes koronaviruspandemia teki komissiosta kriisiorganisaation.
– Korona-aikana joka aamu aloitettiin työpäivä von der Leyenin vetämällä kriisipalaverilla, muistelee Jutta Urpilainen.
Pandemian ollessa edelleen päällä koettiin uusi šokki, kun Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan. EU järjestäytyi Ukrainan tueksi.
Viimeiset viisi vuotta, lukuun ottamatta presidentinvaalikampanjaa, komissaarina toiminut Urpilainen kuitenkin uskoo, ettei tämä komissio jää historiaan ensisijaisesti koronasta tai sodasta.
– Uskon kyllä, että se on nimenomaan ilmastotoimet, koska ilmastonmuutos on suurin turvallisuusuhka maapallolle ja sitä kautta myöskin Euroopalle, Urpilainen arvelee.
Komission johdolla EU sääti tavoitteen Euroopan hiilineutraaliudesta vuonna 2050 sekä useita välitavoitteita. Seuraavan komission odotetaan keskittyvän tavoitteiden käytännön toimeenpanoon.
Globaalin etelän vaikutusvalta kasvaa
Urpilainen on toiminut EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina. Hänen vastuullaan on ollut unionin Global Gateway -ohjelma, jonka tarkoituksena on saada aikaan 300 miljardin euron sijoitukset kehittyviin maihin vuosina 2021-2027.
Ohjelman investointien on tarkoitus tulla osin julkisista ja osin yksityisistä lähteistä.
Kaupan ja kehitysyhteistyön lisäksi kyse onkin myös geopoliittisesta vaikutusvallasta. Global Gateway on nähty EU:n vastauksena Kiinan Vyö ja tie -hankkeelle.
Vyön ja tien kautta Kiina on investoinut satoja miljardeja kehittyvien maiden infrastruktuuriin ja saanut samalla vaikutusvaltaa niissä.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on moneen kertaan todennut, että globaali etelä tulee päättämään, mihin suuntaan uusi maailmanjärjestys lähtee kehittymään.
Globaalilla etelällä Stubb tarkoittaa noin 125:n etelässä sijaitsevan maan joukkoa, jonka suurimpia vaikuttajia ovat Intia, Saudi-Arabia, Nigeria, Etelä-Afrikka ja Brasilia.
Komissaari Jutta Urpilainen vierailulla Dominikaanisessa tasavallassa toukokuussa 2024.
Juuri globaalin etelän kanssa Jutta Urpilainen on ollut komissaarina läheisesti tekemisissä.
– Se ei ole mikään yhtenäinen joukko, vaan joukko hyvin erilaisia maita. Siellä on Intia, joka on maailman suurin demokratia. Samaan aikaan siellä on myös autoritaarisia maita, Urpilainen sanoo.
Etelä ei halua valita idän ja lännen väliltä
Yhteistyökumppaneita valitessaan globaalin etelän maat valitsevat Urpilaisen mukaan erilaisista tarjouksista, joita eri toimijat esittävät.
Hän ei kuitenkaan usko, että maat tekevät selvää valintaa globaalin lännen tai Kiinan johtaman globaalin idän välillä.
– Näiden maiden näkökulmasta he tarvitsevat erilaisia kumppaneita. He tarvitsevat investointeja niin Euroopasta, Yhdysvalloista kuin myöskin Kiinasta, Urpilainen sanoo.
– En usko henkilökohtaisesti, että me voimme laittaa näitä maita valitsemaan vain yhtä kumppania itselleen, vaan kyllä ne tulevat tekemään yhteistyötä eri globaalien toimijoiden ja suurvaltojen kanssa.
Urpilainen uskoo, että maailma on menossa kohti moninapaisuutta, eivätkä vain globaali länsi ja globaali itä tule olemaan pelureita geopolitiikan näyttämöllä.
Edessä arvaamattomat ajat
Euroopan parlamentin odotetaan ensi viikolla hyväksyvän uuden komission kokoonpanon. Tämä tarkoittaisi sitä, että von der Leyenin toinen komissio aloittaa joulukuun alussa.
Haasteet ovat suuret heti sen aloittaessa. Sodat sekä Lähi-idässä että Ukrainassa ovat taitekohdassa ja EU:n kilpailukyky on vaikeuksissa.
Samalla unionin on mietittävä suhdettaan suurvaltoihin Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Ajasta tekee entistä arvaamattomamman Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi.
– Näköala on aika sumea. Vaikea tarkkaan nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Urpilainen arvioi.
Euroopassa jännitetään, miten uusi Yhdysvaltain hallinto suhtautuu maan liittolaisiin ja kansainväliseen yhteistyöhön ja aikooko se kauppasotaan Kiinan tai EU:n kanssa.
Trumpin arvaamattomuus voi vaatia komissiolta ja EU-jäsenmailta nopeaakin reagointia.
– Se lienee selvää, että Euroopan unionin pitää tulevaisuudessa seistä vahvemmin omilla jaloillaan. On vähennettävä riippuvuuksia niin turvallisuudessa, energiassa kuin vaikkapa kriittisissä raaka-aineissa.
Yhteydenottoja tullut, mutta vielä ei ole päätösten aika
Uuden komission aloittaessa Urpilaisen pesti Brysselissä päättyy. Hän sanoo, että ensi keväänä on edessä perheen muutto takaisin Suomeen.
Juuri muuta tulevaisuudestaan hän ei ole valmis julkisuuteen kertomaan.
– Monenlaisia mielenkiintoisia ajatuksia on ja jonkinlaisia ehdotuksiakin.
Urpilainen vieraili syyskuussa Grönlannissa, joka on osa Tanskaa, mutta ei kuulu Euroopan unioniin.
Esimerkiksi kansainvälisistä järjestöistä varmasti löytyy kiinnostusta hyödyntää sitä puhelinluetteloa, joka Urpilaiselle on viime vuosien aikana kerääntynyt.
Hänen mukaansa jokunen yhteydenottokin on jo tullut, mutta päätösten aika ei ole vielä. Komissaareilla on myös kahden vuoden karenssi, jonka aikana komission on hyväksyttävä uudet työtehtävät.
– Viimeiset viisi vuotta on ollut aika tiivis rupeama. Paljon matkustamista ja nyt on hyvä hetki hieman hengähtää ja miettiä sitten seuraavaa siirtoa.