Suomen vankiloissa on havaittu kuluneen viiden vuoden aikana henkilökuntaan kohdistuvaa väkivallan kasvua. Vankivirkailijain liitto pitää asiaa systemaattisena ja myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneenä. Alalle toivottaisiin lisää henkilöstöresursseja.
Ongelmat tulevat selkeimmin esille sellaisissa tilanteissa, joissa lähdetään vankilan ulkopuolelle esimerkiksi sairaalareissuun. Tällaiselle matkalle vanki lähtee usein kahdestaan vanginvartijan kanssa.
– Tässä tulee esille myös työturvallisuusriski. Kun olet kaksin vangin kanssa, et vastaa ainoastaan vangista, vaan kaikista muistakin ihmisistä, jotka ovat esimerkiksi vastaanottotiloissa, muistuttaa Vankivirkailijain liiton pääluottamusmies Antti Santamäki.
– Ennen tätä saattotehtävää tehdään riskiarvio siitä, millaisella kuljetuksella vanki on syytä viedä sinne. Eli mennäänkö yhden vai kahden vartijan saattamana. Pääsääntöisesti nämä sairaalakuljetukset ovat kahden vartijan saattamia, mutta varmasti on tilanteita, joissa on vain yksi vartija saattamassa, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Riitta Kari.
Kuljetuksiin tarvittaisiin kaksi vartijaa
Vanki ei välttämättä ole tilanteessa raudoitettuna.
– Se katsotaan aina tapauskohtaisesti. Itse ajattelen niin, että jos lähtee kaksin vangin kanssa ulkopuolelle, vanki pitää olla sidottuna. Vaikka arvioidaan, onko vanki esimerkiksi karkaamisaltis, myös työturvallisuus pitää ottaa huomioon, Santamäki sanoo.
– Kategorisesti ei voi käyttää käsirautoja tai nippusiteitä, vaan siihen pitää löytyä tosiasialliset perusteet ja ne mietitään riskiarviossa. Kun perusteet löytyy, silloin voidaan sitoa, huomauttaa Kari.
Santamäki muistuttaa, että vangilla on aina mahdollisuus karkaamiseen, kun ollaan vankilan ulkopuolella.
– Se pitää ottaa aina huomioon kuljetuksissa. Sen takia toivomme järjestön puolelta, että kuljetuksissa olisi aina kaksi vartijaa mukana.
Henkilöstöresursseja kaivataan lisää
Vankivirkailijain liiton teettämän kyselyn mukaan eri vankiloiden henkilöstöresursseissa on tullut ilmi myös alueellisia eroja.
– Esimerkiksi etelässä ja idän ja pohjoisen alueella on paljon vähemmän yksin työskentelyä laitoksen ulkopuolella. Länsi-Suomen alueella puolestaan oli iso lukema siinä kohtaa, että vangin kanssa lähdetään kaksin ulkopuolelle, Santamäki sanoo.
Kari kertoo, että pulaa on myös henkilöstöstä.
– Resurssit ovat niukat. Rikosseuraamuslaitoksen näkemys on, että tasokorotus tarvitaan. Olemme eläneet säästövuosien jälkeistä aikaa jo jokusen vuoden. Tehtävämme ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet, mutta siitä huolimatta emme ole saaneet tilannetta vastaavaa resurssimäärää.
Kari painottaa, että kuljetuksia varten tulee tehdä riskiarviot huolellisesti ja henkilöstömäärä tulee huomioida tilanteen edellyttämällä tavalla.
"Kun avataan sellin ovi, sieltä tuleekin väkivaltainen hyökkäys"
Kuljetus ei kuitenkaan ole ainoa tilanne, jossa väkivaltaa on kohdattu.
– Usein tilanteet ovat olleet vankila-arjessa aika yllättäviä. Tulee odottamattomia tapahtumia, vaikka paikalla olisi ollut useampikin vartija. Esimerkiksi kun avataan sellin ovi, sieltä tuleekin väkivaltainen hyökkäys, Kari kertoo.
– Tämä on ihan selkeä muutos, että vankiaines on koventunut. Tilastot näyttävät myös sen, että vankien välinen väkivalta on kohonnut. Uhkaaminen ja painostus henkilökuntaa kohtaan on lisääntynyt. Myös järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt ja on vankeja, jotka ovat kytköksissä heihin. Se on suuri uhka tällä hetkellä, Santamäki sanoo.
Santamäki kertoo, että kahden vuoden ajanjaksolla vankiloissa on tapahtunut kaksikymmentä pahoinpitelyä.
– Ei kymmenen vuotta sitten tapahtunut tällaista. Tämä on ihan systemaattinen toimintatavan muutos vangeilta ja kyllä tähän isoin syy on järjestäytynyt rikollisuus.