Oikeusministeriö haluaa kieltää aiempaa useammin tutkintavankien kaikki viestit ulkomaailmaan. Syynä ovat epäselvyydet lainsäädännössä.
MTV Uutiset kertoi aiemmin, että vankiloissa kamppaillaan erikoisen ongelman kanssa. Lain mukaan kenelläkään viranomaisella ei ole selkeää oikeutta valvoa, etteivät tutkintavangit pilaa rikostutkintaa tai hoitele tuomiota viattoman niskaan.
Oikeusministeriö esittää ratkaisuksi vankien oikeuksien kaventamista: kun kielletään vangilta kaikki viestintä, minkään viranomaisen ei tarvitse valvoa vangin keskusteluita.
Tällä hetkellä rajoituksiin määrätyt tutkintavangit saavat yleensä pitää yhteyttä esimerkiksi läheisiinsä.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta pitää ratkaisua hyvänä.
– Selvintä olisi säätää, niin kuin nyt ilmeisesti on kaavailtukin, että vangilta voidaan tietynlainen viestintä kieltää kokonaan, eli kieltää kategorisesti tiettyä tutkintavankia käyttämästä puhelinta muuhun kuin yhteydenpitoon asiamiehensä tai laillisuusvalvojan kanssa, Tolvanen sanoo.
Hän muistuttaa, että lakimieheen ja laillisuusvalvojaan yhteydenpitoa ei voida missään tilanteessa kieltää.
Lue lisää: Vankiloissa absurdi tilanne: Rikoksesta epäillyt pääsevät vapaasti sotkemaan tutkintaa – saako kukaan enää valvoa tutkintavankien puheluita?
Joka viides vanki on tutkintavanki
Poliisi saa säilyttää tutkintavankia seitsemän vuorokautta, jonka jälkeen vanki on siirrettävä vankilaan. Oikeusministeriö haluaa, että jos jatkossa valvontaa on tehtävä, poliisin tiloissa sen tekee poliisi ja vankilassa vankilaviranomainen.
Tolvanen taas siirtäisi valvonnan kokonaan poliisille, sillä kun on paras tieto siitä, minkälaiset asiat voivat sotkea rikoksen selvittämistä.
– Ilman muuta pitää myöskin säätää niin, että valvontavastuu tulee poliisille ihan selkeästi riippumatta siitä, missä tutkintavanki on sijoitettuna, Tolvanen sanoo.
Vuosittain tutkintavankeuteen joutuu reilut 2 000 ihmistä. Keskimäärin joka viides vanki on tutkintavanki. Tutkintavankeusajat vaihtelevat muutamasta viikosta jopa kuukausiin.
Tutkintavankeja sijoitetaan kaikkiin suljettuihin vankiloihin Suomessa. Vantaan vankilassa on pitkä kokemus tutkintavankeuden vaikutuksista ihmismieleen, sillä 185-paikkainen talo on maan ainoa puhtaasti tutkintavangeille varattu laitos.
– On ihan selvä, että tutkintavankeuteen joutuminen on ihmiselle aina kriisin paikka. Ihmisellähän jää siviilissä kaikki pahimmassa tapauksessa kesken, kun poliisi tulee ja ottaa kiinni, sanoo apulaisjohtaja Jaakko Jokinen Vantaan vankilasta.
Rajoitukset kuormittavat psyykettä
Jokisen mukaan psyykkinen kuormitus näkyy etenkin ensimmäistä kertaa vankilaan joutuvilla vangeilla.
– Kun kaikki on uutta, ihmeellistä ja jopa kenties pelottavaa. Niissä, jotka ovat vankilakierteessä ja tulevat jo useampaa kertaa tänne, heissä se ei näy enää niin paljoa, Jokinen kertoo.
Jokinen arvioi, että noin puolella Vantaan vankilaan saapuvista tutkintavangeista on jonkinlaiset yhteydenpitorajoitukset päällä. Nykyisellään yhteydenpitokielloilla rajoitetaan tyypillisesti vain vangin viestintää rikoskumppaneiden kanssa.
Euroopan kidutuksen vastainen komitea kiinnitti Suomen vierailullaan syksyllä 2020 huomiota nimenomaan yhteydenpitorajoitusten kohteena olevien tutkintavankien huonoon tilanteeseen.
Vangit viettivät valtaosan vuorokaudesta, jopa 21–23 tuntia, lukittuina selleihinsä, heillä ei ollut lainkaan tai vain vähän järjestettyä toimintaa ja niukasti sosiaalisia kontakteja.
Ministeriön kaavailema lakimuutos saattaa tarkoittaa sitä, että niin kutsuttuun totaalieristykseen määrättyjen tutkintavankien määrä vankiloissa kasvaa.
– Eristykseen pitää olla painavat perusteet, eikä sitä pidä jatkaa sen jälkeen, kun se ei ole tarpeen, sanoo Tolvanen.
Lue myös: Jari Aarnio oppi vankilassa, että vankien turvallisuus riippuu täysin henkilökunnasta – Risen mukaan kaikkeen väkivaltaan puututaan
Tiukennukset voivat joutua syyniin
Tolvanen arvioi, että esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi puuttua tiukennuksiin.
– Kyllä ilman muuta niin voi olla, että joudumme vaikeuksiin, jos ja kun ilmeisesti säädetään entistä tiukempia rajoituksia vankien yhteydenpitoon. Se on aina riskialtista, hän sanoo.
Vankiloille eristysten valvonta teettää jo nykyisellään työtä ja vaivaa. Enimmillään esimerkiksi Vantaan vankilan vangeista puolella on yhteydenpitorajoitus.
– Yhteydenpitorajoitusten toteuttamisessa on haasteita. Esimerkiksi miten me saamme heidät sijoitettua eri osastoille, samoin käytännön toiminnassa haasteita riittää. Mutta parhaamme yritämme, sanoo Jokinen.
Jos täydelliseen eristykseen määrättyjen tutkintavankien määrä kasvaa, vankiloille aiheutuu siitä lisää haasteita.
– Ensin pitää määritellä tietenkin se, mitä tämä täysblokki tarkoittaa. Mikäli kyse on siitä, että vangit toimivat vain ja ainoastaan yksinään, se kuormittaa henkilökuntaa erittäin paljon. Silloin tarvitsemme ehdottomasti lisää henkilökuntaa, jotta pystymme suoriutumaan tehtävistämme ja huolehtimaan vankien psyykkeestä, Jokinen arvioi.
Hän muistuttaa, että yhteydenpitorajoitukset lisäävät vankien henkistä kuormitusta. Jokisen arvion mukaan eristysten tiukentuminen tuleekin lisäämään vankien itsetuhoisuutta ja vaikuttaa sitä kautta vankilaturvallisuuteen.
– Varmasti lisää vankien itsetuhoista käyttäytymistä. Tämä on se ehkä suurin vankilaturvallisuuteen vaikuttava tekijä.
Lue myös: Vantaan sellimurhan uhrin äiti miettii joka päivä poikansa kohtaloa – äiti ei voinut edes hyvästellä poikaansa: "Nico oli helppo uhri"
Vankilat pyrkivät auttamaan eristettyjä
Vantaan vankilassa vankien kuormitukseen on kiinnitetty huomiota.
– Meillä on erityistä henkilökuntaa, ohjaajia ja rikosseuraamustyöntekijöitä, joiden työpanosta on kohdennettu erityisesti näihin yhteydenpitorajoitettuihin vankeihin, jotta heille pystytään turvaamaan normaalia kanssakäymistä ihmisten kanssa, Jokinen kertoo.
Tolvanen toteaa, ettei yhteydenpitorajoituksia määrätä kevyin perustein.
– Pitää muistaa, että olemme tekemisissä hyvin vakavan rikollisuuden kanssa, silloin, kun yhteyksiä rajoitetaan, hän toteaa.