Valaskamerat auttavat tutkijoita selvittämään lahti- ja ryhävalaiden elintapoja Etelämantereen vesillä. Kameroilla ja niihin liitetyillä mittausantureilla tutkitaan valaiden liikkumista, ruokailua ja sosiaalista elämää. Tutkimustiedon toivotaan auttavan valaiden suojelussa.
Tutkijat ovat saaneet käyttöönsä valaskameroita, joiden avulla selvitetään ryhä- ja lahtivalaiden ruokailualueita Etelämantereen lähistöllä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia valaiden elämään.
– Nämä ovat meille korvaamattomia työvälineitä. Ne auttavat ymmärtämään valaita. Ilman näitä joutuisimme tyytymään pelkkään tarkkailuun. Lisäksi näitä seurantalaitteita voi käyttää jatkuvasti uudelleen ja uudelleen, selittää professori ja valastutkija Ari Friedlaender, Oregon State-yliopistosta.
Lepäilevät päivät, syövät yöllä
Seurantalaite kiinnitetään valaan selkään imukupeilla. Kameran lisäksi se sisältää sensoreita, jotka mittaavat nopeutta ja syvyyttä. Laite on yhden valaan selässä vuorokauden tai kaksi. Sen jälkeen tiedot puretaan ja laite siirretään seuraavalle valaalle.
– Olemme kiinnostuneita niiden käyttäytymisestä: kuinka usein ne syövät, mihin ne menevät, miten paljon ne lepäävät, missä syvyydessä ne ruokailevat, mitä ne syövät, luettelee Friedlaender.
Laitteet ovat jo tuoneet paljon uutta tietoa valaiden elämästä. Nyt tiedetään esimerkiksi se, että suurin osa valaan päivästä kuluu lepäilyyn ja seurusteluun. Ruokailu tapahtuu illalla ja yöllä.
Valaat viipyvät yhdellä merenlahdella ruokailemassa useita viikkoja. Valaiden tärkeintä ravintoa ovat krilliäyriäiset.
Apua valaiden suojeluun
– Jos ymmärrämme valaiden tarpeita ja tunnistamme niiden tärkeimmät ruokailuympäristöt, saamme käsityksen niille arvokkaimmista paikoista, pohtii Friedlaender.
Uusien tietojen toivotaan auttavan valaiden suojelussa. Valaita uhkaavat merten happamoituminen, kaupallinen kalastus ja ilmastonmuutos. Tärkeiden ruokailualueiden suojeleminen on yksi keino, jolla voitaisiin auttaa valaita.