MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa keskiviikkona 10. toukokuuta 2023. Torstain seuranta löytyy täältä.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
|
00.06 Kremlin tiedottaja myöntää – "Erikoisoperaatio Ukrainaa vastaan on hyvin vaikea"
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi Venäjän valtiolliselle uutistoimisto Tassille Venäjän erikoisoperaatio Ukrainaa vastaan olevan hyvin vaikea. Peskov kertoi erikoisoperaation myös jatkuvan.
20.44: Ukraina: Venäjä vetäytynyt Bahmutin alueella jopa kaksi kilometriä
Ukrainan maavoimien komentajan Oleksandr Syrskyin mukaan venäläisjoukot olisivat vetäytyneet Bahmutin alueella jopa kaksi kilometriä ukrainalaisjoukkojen tekemien vastahyökkäysten seurauksena. Syrskyi kirjoittaa asiasta viestipalvelu Telegramissa.
Syrskyin mukaan ukrainalaisjoukot kykenevät pitämään rintamalinjan ja estämään venäläisjoukkojen etenemisen.
Ukrainalaiskomentaja Andriy Biletskyi sanoi aiemmin tänään Ukrainan vallaneen takaisin kolmen neliökilometrin kokoisen alueen Bahmutin alueella.
Venäjä ja Ukraina ovat taistelleet Itä-Ukrainan Donetskin alueen Bahmutin kaupungista kuukausia. Venäjä hallitsee suurta osaa kaupungista.
Ukrainan odotetaan aloittavan suuren vastahyökkäyksensä kevään tai alkukesän aikana.
19.25: Ruotsi ei ole lähettämässä hävittäjiä Ukrainaan
Ruotsi ei ole lähettämässä Jas-hävittäjiä Ukrainaan, sanoi maan puolustusministeri Pål Jonson Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan.
Jonsonin mukaan Ruotsilla ei ole tällä hetkellä koneita, joita maa voisi lähettää Ukrainaan.
Jonson sanoi myös, että Ruotsin keskittyy tukemaan Ukrainaa kouluttamalla sekä huoltamalla ja ylläpitämällä jo toimitettua kalustoa.
Ruotsin osallistuminen Ukrainan rajojen läheisyydessä sijaitsevien yhteisiin huolto- ja ylläpitokeskuksiin voi Jonsonin mukaan tulla kyseeseen.
19.00: Ukrainan puolustusministerin neuvonantajan mukaan vastahyökkäyksestä on olemassa virheellinen käsitys.
Ukrainan puolustusministerin neuvonantajan Yuriy Sakin mukaan Ukrainan vastahyökkäys on alkanut. Sak kertoo tilanteesta Asian ytimessä -ohjelman haastattelussa.
Sakin mukaan Ukraina on "lähes valmis seuraaviin askeliiin vastahyökkäyksessä".
– Haluan korostaa, että vastahyökkäyksestä on olemassa virheellinen käsitys, eli että se alkaisi vihellyksestä ja sillä olisi tietty kesto ja ennalta määrätty loppu. Siitä ei ole kysymys, Sak pohjustaa asiaa.
Sak kuvailee vastahyökkäyksen olevan sarja monimutkaisia, "joskus pienempiä ja joskus suurempia" sotilasoperaatioita.
– Voidaan siis luultavasti sanoa, että vastahyökkäys on jossain suhteessa jo alkanut.
1:18
18.19: Venäjä kutsumassa reserviläisiä kertausharjoitukseen
Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut määräyksen maan asevoimien reserviläiset kutsutaan kertausharjoitukseen. Asia käy ilmi brittilehti The Guardianin mukaan hallituksen verkkosivuilla keskiviikkona julkaistusta asiakirjasta.
Reserviläisiä koulutettaisiin suunnitelmien mukaan jatkossa vuosittain.
Viime syksynä Venäjä pyrki vahvistamaan Ukrainassa taistelevia joukkojaan osittaisen liikekannallepanon avulla.
16.16: Puolalaismetsästä epäillään löytyneen Valko-Venäjältä laukaistun venäläisohjuksen jäänteet
Puolan luoteisosissa metsästä huhtikuussa löytynyt esine saattaa olla Valko-Venäjältä laukaistu venäläinen Kh-55-risteilyohjus. Asiasta kirjoittaa puolalainen RMF FM -radiokanava. Ohjuksen jäänteet löytyivät Zamośćista läheltä Bydgoszczin kaupunkia.
Radiokanavan mukaan Puolan viranomaiset seurasivat viime vuoden joulukuussa maan ilmatilaan lentänyttä tunnistamatonta esinettä, mutta kadottivat sen näkyvistä Bydgoszczin lähellä, noin kahden kilometrin päässä paikasta, josta siviili löysi useita metrejä pitkät ohjuksen jäänteet huhtikuun lopulla.
Puolan ilmavoimien teknillisen instituutin mukaan maalla ei ole käytössään Kh-55-risteilyohjuksia eikä niiden laukaisujärjestelmiä.
Tämä sulkisi pois spekulaatiot siitä, että metsään pudonnut ohjus olisi ollut peräisin puolalaiselta harjoitusalueelta.
Kh-55 risteilyohjuksia valmistettiin Neuvostoliiton aikana ja ne voidaan varustaa ydinkärjellä.
0:52
13.29: Venäjä kieltäytyi kommentoimasta Mustanmeren viljasopimukseen liittyvien neuvottelujen edistymistä
Venäjä kieltäytyi keskiviikkona kommentoimasta Mustanmeren viljasopimukseen liittyvien neuvottelujen edistymistä, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.
Venäjä on uhannut irtisanoutua sopimuksesta 18. toukokuuta, ellei sen viljan ja lannoitteiden viennin esteitä poisteta.
Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Venäjän kanta on hyvin tiedossa ja sopimuksen työstäminen on käynnissä.
Sopimuksella on turvattu Ukrainan kansainväliset viljakuljetukset maan kolmesta satamasta maailmanlaajuisen ruokapulan välttämiseksi.
12.40: Ohjus repi valtavan kraatterin CNN:n kuvausryhmän lähelle – "Ihmetyttää, missä se sotilaskohde on"
CNN:n ryhmä raportoi Etelä-Ukrainan etulinjasta Orkihivin kaupungin alueelta. Aluetta pommitetaan raskaasti, ja myös CNN:n ryhmä saa tuta sen.
– Ohjus, puolen miljoonan dollarin Kh-31P, ukrainalaisviranomaiset sanovat myöhemmin, iskeytyy vain 700 jaardin (640 metrin) päähän, toimittaja Nick Paton Walsh kuvailee.
Pommituksen alkamisaikaa ei alueella pysty ennustamaan. Epäsuoraa tulta voi tulla niskaan milloin vain.
Hän myös näyttää, millaista tuhoa Venäjän isku aiheuttaa. Walsh seisoo ohjuksen aiheuttamassa valtavassa kuopassa, joka on ainakin kaksi kertaa hänen pituutensa syvyinen.
– Ihmetyttää, missä se sotilaskohde on, Walsh pohtii kraatterin pohjalla parin sadan siviilin asuttamalla alueella.
3:23
11.41: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 690 sotilasta
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 690 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana. Luvuista uutisoi muun muassa ukrainalaismedia The Kyiv Independent.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa kaksi panssarivaunua, 18 panssariajoneuvoa ja 9 tykkiä tai raketinheitintä.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
11.17: Venäläiskuvernööri: Voronežin alueella torjuttiin kaksi droneiskua
Venäjän Voronežin alueen kuvernööri Alexander Gusev väittää Telegramissa venäläisten tuhonneen kaksi alueen sotilaskohteeseen tähdännyttä dronea.
Gusevin mukaan toinen lennokeista putosi eksyttyään kurssilta ja toinen tuhottiin ampumalla.
11.15: Ukraina: Olemme tehneet onnistuneen vastahyökkäyksen Bahmutin lähellä
Ukraina on tehnyt onnistuneen vastahyökkäyksen Bahmutin lähellä, väittää Ukrainan 3. rynnäkköprikaatin komentaja Andriy Biletskyi Telegramissa julkaistussa videossa. Asiasta uutisoi CNN.
Biletskyin mukaan Ukraina päihitti taisteluissa Venäjän 72. prikaatin yksiköitä tuhoten "6. ja 8. komppanian".
Komentaja myös väitti, että ukrainalaisjoukot ottivat "huomattavan määrän vankeja", minkä lisäksi Venäjän Wagner-palkkasotilasryhmän 3. rynnäkköyksikkö kärsi väitetysti raskaita tappioita.
Vastahyökkäyksen seurauksena Ukraina otti Biletskyin mukaan takaisin alueen, jonka leveys on kolme kilometriä ja syvyys 2,6 kilometriä. Hän ei kertonut, millä alueella väitetty vastahyökkäys tarkalleen tapahtui.
Tietoja ei ole vahvistettu.
Venäjä ja Ukraina ovat taistelleet Itä-Ukrainan Donetskin alueen Bahmutin kaupungista kuukausia. Venäjä hallitsee suurta osaa itse kaupungista.
Ukrainan odotetaan aloittavan suuren vastahyökkäyksensä kevään tai alkukesän aikana.
Lue myös: Pekka Toveri osoittaa Venäjän pahimman kipupisteen kartalla: "Sen jälkeen Krim olisi motissa"
4:16
10.11: Brittitiedustelu: Tästä syystä Venäjän paraatissa nähtiin vain yksi vanha tankki
Venäjän voitonpäivän paraatissa nähtiin yksi panssarivaunu. Britannian puolustusministeriön päivittäisen tiedustelupäivityksen mukaan Venäjä olisi halutessaan kyennyt tuomaan paikalle enemmänkin kalustoa.
Venäjän tiistainen voitonpäivän paraati oli ennakkotietojen mukaisesti tiiviimpi ja vaatimattomampi kuin edellisinä vuosina.
Tämä on erityisen poikkeavaa siksi, että presidentti Vladimir Putinin valtakaudella voitonpäivän paraati on melkeinpä vuosi vuodelta kasvanut. Siitä on tullut näytös, jossa Venäjä esittelee armeijansa mahtia.
Esiteltävää kalustoa oli tänä vuonna karsittu runsaasti. Sosiaalisessa mediassa ilveilyä aiheutti erityisesti se tosiasia, että kuvissa ei näkynyt kuin yksi panssarivaunu ja sekin oli toisesta maailmansodasta tuttu T-34/85, joka Suomessa "sotkanakin" tunnetaan.
Venäjällä T-34-85 ei ole mikä tahansa panssarivaunu, vaan se on niin sanotun suuren isänmaallisen sodan eli toisen maailmansodan voiton symboli. Eikä syyttä, kyseisen panssarivaunun eri versiot näyttelivät merkittävää roolia Natsi-Saksan kukistamisessa.
Britannian puolustusministeriö kirjoittaa, että Venäjä olisi halutessaan voinut tuoda Moskovassa järjestettyyn paraatiin myös modernia kalustoa.
– Seremoniallisessa yksikössä mukana ollut T-34 oli paraatin ainoa panssarivaunu, Britannia toteaa tiedustelupäivityksessään.
– Ukrainassa kärsimistään kovista tappioista huolimatta Venäjä olisi voinut esitellä enemmän panssaroituja ajoneuvoja. Päättäjät todennäköisesti eivät tehneet näin, koska he halusivat välttää venäläiskritiikin, jossa heitä oltaisiin voitu moittia paraatien priorisoinnista taisteluiden edelle, ministeriö arvioi.
Lue lisää: Brittitiedustelu: Tästä syystä Venäjän paraatissa nähtiin vain yksi vanha tankki
7.40: Ukraina: Venäjä teki vuorokaudessa kymmeniä hyökkäyksiä Itä-Ukrainassa
Venäjä teki eilen tiistaina yhteensä 46 maahyökkäystä Itä-Ukrainassa, väittää Ukraina päivittäisessä tilannepäivityksessään. Ukrainan mukaan raskaimpia taisteluita käydään yhä Donetskin alueen Bahmutin ja Marinkan kaupungeissa.
Ukrainan mukaan Venäjä teki myös 23 ohjusiskua ja 43 ilmaiskua. Ukraina väittää torjuneensa suurimman osan näistä ilmahyökkäyksistä, mutta yhteensä viisi ohjusta osui Kupianskiin, Slovianskiin, Kramatorskiin ja Konstantinivkaan.
Ukraina väittää sen ilmavoimien tehneen yhteensä kymmenen iskua Venäjän ilmapuolustusta ja muita sotilaskohteita vastaan.
Tietoja ei ole vahvistettu.
7.29: ISW: Wagner-pomo Prigozhin hyökkäsi Putinia vastaan – "Entä jos hän osoittautuu täydeksi paskiaiseksi?"
Venäläisen palkkasotilasryhmä Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin piti Venäjän voitonpäivänä kärkkään puheen, kertoo amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Prigozhin puhui puheenvuorossaan "onnellisesta isoisästä", joka "pitää itseään hyvänä". Wagner-pomo todennäköisesti viittasi presidentti Vladimir Putiniin, josta Venäjällä käytetään ilmaisua "bunkkeri-isoisä", kirjoittaa ISW.
Puheessaan Prigozhin kysyi retorisesti, mitä Venäjän ja tulevien sukupolvien tulee tehdä, jos "isoisä" osoittautuu "täydeksi paskiaiseksi".
Prigozhin myös totesi, että nimettömäksi jätettyjen henkilöiden tulisi lopettaa Punaisella torilla esiintyminen.
Ottaen huomioon, että Prigozhinin puhe julkaistiin samana päivänä kun Putin ja muun muassa puolustusministeri Sergei Shoigu esiintyivät voitonpäivän paraatissa Punaisella torilla, on helppo arvata, että Wagner-johtaja viittasi juuri Kremlin johtoon.
Lue lisää: ISW: Wagner-pomo Prigozhin hyökkäsi "isoisä"-Putinia vastaan – "entä jos hän osoittautuu täydeksi paskiaiseksi?"
5.52: Pekka Toveri osoittaa Venäjän pahimman kipupisteen kartalla: "Sen jälkeen Krim olisi motissa"
Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri esitteli MTV Uutiset Livessä todennäköisimmän vaihtoehdon.
Toverin mukaan ilmeisin suunta vastahyökkäykselle on Etelä- ja Kaakkois-Ukrainassa Mariupolin ja Melitopolin kaupunkien välissä.
Sen alueen valtaamalla Ukraina katkaisisi maakaistaleen vuonna 2014 miehitetylle Krimille. Tämä maayhteys oli yksi Venäjän presidentin Vladimir Putinin suurhyökkäyksen tavoitteista.
– Kun Ukrainalle on luvassa pitkän kantaman aseita: Jos Ukraina pääsee Asovanmeren rantaan, he pystyvät pitämään Kertshinsalmen sillan poikki, Toveri toteaa.
Kertshinsalmen silta yhdistää miehitetyn Krimin ja Venäjän maa-alueen toisiinsa.
– Sen jälkeen Krim olisi motissa.
Lue lisää: Pekka Toveri osoittaa Venäjän pahimman kipupisteen kartalla: "Sen jälkeen Krim olisi motissa"
4:16
Lue myös: Venäjällä on vielä yksi reservi ennen ydinasetta, ja se on Ukrainan vastahyökkäyksen kannalta merkittävä
5.33: Valkoinen talo: Maailma on velkaa Ukrainassa surmansa saaneille toimittajille
Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto on esittänyt kunnianosoituksensa Ukrainassa kuolleelle uutistoimisto AFP:n toimittajalle Arman Soldinille ja muille sodassa surmansa saaneille journalisteille.
Valkoisen talon lehdistösihteeri Karine Jean-Pierren mukaan maailma on velkaa Armanille ja muille Ukrainassa surmansa saaneille mediatyöntekijöille.
– Journalismi on vapaan yhteiskunnan peruskivi. Maailma on velkaa Armanille ja 10 muulle toimittajalle sekä mediatyöläiselle, jotka ovat menettäneet henkensä valaistessaan Venäjän hyökkäyssodan kauhuja, Jean-Pierre sanoi lausunnossa.
Soldinin, 32, kerrottiin kuolleen rakettituleen Itä-Ukrainassa tiistaina. AFP:n Ukrainan videokoordinaattorina työskennellyt Soldin sai surmansa lähellä Tshasiv Jarin kaupunkia, joka on lähellä taistelujen keskipisteenä kuukausien ajan ollutta Bahmutia.
AFP:n ryhmä oli paikalla ukrainalaisten sotilaiden kanssa, kun he joutuivat Grad-rakettien tulituksen kohteeksi. Raketti osui lähelle Soldinia, joka sai surmansa. Muut ryhmän jäsenet selvisivät vammoitta.
Tiistai 9. toukokuuta
22.09: AFP:n toimittaja sai surmansa rakettitulessa Ukrainassa
Ainakin 11 median edustajaa on kuollut seuratessaan Venäjän hyökkäyssotaa.
Uutistoimisto AFP:n toimittaja on kuollut Ukrainassa rakettituleen, ranskalaisuutistoimisto kertoo. AFP:n Ukrainan videokoordinaattori Arman Soldin, 32, sai surmansa lähellä Tshasiv Jarin kaupunkia Itä-Ukrainassa tiistaina iltapäivällä.
Tshasiv Jar sijaitsee lähellä Bahmutia, joka on ollut viime kuukausina Ukrainan sodan taisteluiden keskipiste. AFP:n ryhmä oli paikalla ukrainalaisten sotilaiden kanssa, kun he joutuivat Grad-rakettien tulituksen kohteeksi. Raketti osui lähelle Soldinia, joka sai surmansa. Muut ryhmän jäsenet selvisivät vammoitta.
– Koko uutistoimisto on järkyttynyt Armanin menetyksestä, AFP:n puheenjohtaja Fabrice Fries sanoi.
– Hänen kuolemansa on kauhea muistutus niistä riskeistä ja vaaroista, joita journalistit kohtaavat joka päivä raportoidessaan konfliktista Ukrainassa.
19.37: Yhdysvallat julkisti 1,2 miljardin dollarin aseapupaketin Ukrainalle – vahvistusta luvassa ilmatorjuntaan
Yhdysvallat ilmoitti tiistaina uudesta 1,2 miljardin dollarin aseapupaketista Ukrainalle. Paketti sisältää muun muassa apua ilmapuolustukseen sekä tykistöammuksia.
Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan paketti on osoitus Yhdysvaltain sitoutumisesta Ukrainaan ja se vahvistaa Ukrainan asevoimien kykyä puolustaa maata sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Nyt julkistettu paketti ei kuitenkaan saavu rintamalle heti, sillä Yhdysvallat hankkii luvatut tarvikkeet ensin puolustusteollisuudelta sen sijaan, että tyhjentäisi omien asevoimiensa varastoja.
Ilmatorjunta on ollut Ukrainalle keskeisessä roolissa sodan aikana. Ukrainan paljolti neuvostoaikaisia ilmatorjuntajärjestelmiä on kuitenkin uhannut ammuspula. Maan läntiset tukijat ovat pyrkineet vahvistamaan Ukrainan ilmapuolustusta antamalla sekä moderneja että vanhempia ilmatorjuntajärjestelmiä.
Nyt luvatussa paketissa on myös tarvikkeita, joiden avulla voidaan yhdistää länsimaisia järjestelmiä neuvostoaikaisiin.
Uusimman paketin myötä Yhdysvaltain Ukrainalle antaman aseavun arvo helmikuusta 2022 lähtien kipuaa yli 36 miljardiin dollariin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti Yhdysvaltoja apupaketista.
– Arvostamme tätä solidaarisuuden osoitusta Ukrainalle päivänä, joka on meille symbolinen – Eurooppa-päivä ja voitonpäivä natsismista toisessa maailmansodassa. Yhdessä kuljemme kohti uutta voittoa! Zelenskyi sanoi Twitterissä.
19.25: Saksan ulkoministeri sivalsi Kiinaa Ukrainasta: Puolueettomuus merkitsee hyökkääjän puolella olemista
Saksa patisti Kiinaa ottamaan selvän kannan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, kun Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock ja Kiinan ulkoministeri Qin Gang tapasivat tiistaina Berliinissä.
Kiina on pysynyt virallisesti puolueettomana sodan aikana eikä ole tuominnut Venäjän hyökkäystä.
– Puolueettomuus merkitsee hyökkääjän puolella olemista, ja siksi johtoperiaatteemme on tehdä selväksi, että olemme uhrin puolella, Baerbock sanoi ulkoministereiden lehdistötilaisuudessa.
Qin vakuutti Kiinan edistävän rauhanomaista vuoropuhelua sodan lopettamiseksi ja kehotti Saksaa tekemään enemmän tulitauon ja rauhanneuvottelujen aikaansaamiseksi.
Qin myös varoitti EU:ta asettamasta pakotteita kiinalaisyhtiöitä kohtaan Ukrainan sodan takia. EU:ssa pohditaan parhaillaan mahdollisia pakotteita kahdeksaa kiinalaisyhtiötä vastaan, joiden epäillään myyvän länsiteknologiaa edelleen Venäjälle.
Edellispäivän tapahtumista voit lukea täältä.