Torstaina Valkoisessa talossa kilistellään huumeiden vastaisen Plan Colombia -ohjelman 15-vuotisen taipaleen kunniaksi. Ohjelmalla haluttiin nitistää kokaiinin tuotanto Kolumbiassa. Toisin kävi. Kolumbia on jälleen kärkimaa kokaiinin tuotannossa.
Peru ehti olla pari vuotta maailman suurin kokaiinin tuottajamaa. Kolumbia on palannut kyseenalaiselle kunniapaikalle, huolimatta Yhdysvaltojen kolumbialaisille antamasta massiivisesta tuesta sen kitkemiseksi.
Tuoreimmat yhdysvaltalaisluvut ovat vuodelta 2014.
Kokapensaiden viljelyala kasvoi parissa vuodessa kymmeniä prosentteja 112 000 hehtaariin, ja ainakin osa istutetuista pensaista tuottaa risteytyksen tuloksena aiempaa enemmän hehtaaria kohden.
Kiistellyt lentomyrkytykset lopetettiin
Tarkkoja hehtaarilukuja ei ole, koska kokapensaiden viljely on laitonta. Useita satoja vuodessa tuottavia pensaita viljellään pientiloilla, muiden hyötykasvien kuten kahvin ja banaanin seassa ja suojassa, ja paikoin vaikeakulkuisten taipaleiden päässä.
Kolumbia lopetti paljon arvostelua aiheuttaneen, pienkoneilla toteutetun pensaiden myrkytysohjelman viime vuoden lokakuussa. Käytettyjä myrkkyjä on ajautunut ympäristöön, ja ne saattavat aiheuttaa syöpää.
Lennot ovat olleet osa Plan Colombiaa.
Luvut ovat Washingtonin juhlallisuuksien "häirikkövieras"
Presidentti Barack Obama on kutsunut torstai-illaksi Valkoiseen taloon Kolumbian presidentin Juan Manuel Santosin lisäksi joukon molempien maiden entisiä presidenttejä. Tarkoitus on juhlia 15 vuotta täyttänyttä Plan Colombia -suunnitelmaa.
Pähkinänkuoressa suunnitelman ydin oli pyyhkäistä kokapensaat pois Kolumbian maaperältä.
Ohjelma on maksanut yhteensä noin 10 miljardia dollaria. Osan rahoista antoi Yhdysvallat, ja ne kohdistettiin etupäässä asevoimille ja poliisille.
Pehmeät kohteet, kuten kokapensaiden käsin tapahtuva juuriminen, vaihtoehtoisten lajikkeiden tarjoaminen viljelijöille, ja muunlaiset kokapensaiden viljelystä luopumista helpottavat ohjelmat jäivät vähemmälle huomiolle.
Raha myös vasemmistosissejä vastaan
Kyse oli kokaiinin lisäksi ideologiasta. Kolumbiassa huumekauppaan osallistuvat myös maan suurin vasemmistolainen sissiryhmä Farc, jonka sotimista kokaiini on merkittävästi mahdollistanut.
Plan Colombia -rahasta iso osa on mennyt asevoimien toiminnan ja aseistuksen modernisoimiseen. Tuki on auttanut merkittävästi Farcin nurkkaan ajamisessa ja kohti neuvottelupöytää.
Osa asevoimien yksiköistä kuitenkin oli yhteistyössä laittomien oikeistolaisten aseistettujen ryhmien, niin kutsuttujen paramilitaarien, kanssa. Huumekaupasta osansa ottaneet paramilitaarit laskivat aseensa vuosia sitten, mutta heistä osa jatkaa rikosten poluilla.
Kolumbian hallituksen ja YK:n arvioiden mukaan Farc on mukana ainakin 60 prosentissa maan huumekaupasta.
Farc ei kiistä osallisuuttaan, mutta järjestön mukaan se vain "verottaa" kokaiinipensaita kasvattavia pienviljelijöitä ja suojelee heitä muilta huumekauppiailta. Selitystä ei uskota, vaikka vuonna 1964 sosialismin hengessä perustettu Farc sanookin kamppailevansa muun muassa köyhän maaseutuväestön puolesta.
Tuoko rauhansopimus helpotusta?
Plan Colombiaa tehokkaampi keino voi olla Havannassa käytävät rauhanneuvottelut hallituksen ja Farcin välillä.
Osana isoa pakettia sissit ovat sitoutuneet osaltaan lopettamaan osallisuutensa huumekaupassa ja etsimään keinoja, joilla saada viljelijät kasvattamaan muita kaupallisia kasveja.
Pienviljelijöille kokaiinipensas on ollut hyvä tulonlähde, mutta se on tuonut mukanaan väkivaltaa, pakolaisuutta ja prostituutiota.
Syksystä 2012 lähtien Kuubassa väännetyt - ja kiistellyt - neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen pääsiäisviikolla. Presidentti Santos on luvannut viedä sopimuksen kansanäänestykseen.
Kokaiinin kysyntä suurta
Kolumbian sisällissota on kestänyt viisi vuosikymmentä.
Siinä on kuollut yli 200 000 ihmistä, ja miljoonat maaseudun ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan, usein suurkaupunkeihin.
Kokaiinin kysyntä maailmalla on yhä suurta. Kuten tilastot kertovat, kokaiinituotanto ei Kolumbiassa hevin lopu, vaikka Havannassa poltetaan rauhanpiippua, mutta sopu toivottavasti on askel parempaan suuntaan.
Tämä ehkä valkenee myös presidenttien kohtaamisessa Washingtonissa, missä presidentti Santos saattaa esittää puolen miljardin dollarin tukipyynnön uudelle, sisällissodan jälkeiselle Plan Colombialle.